askarteleminen

Finnish

Etymology

askarrella +‎ -minen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈɑskɑrteleminen/, [ˈɑ̝s̠kɑ̝rˌt̪e̞le̞ˌmine̞n]
• Rhymes: -inen
• Hyphenation^(key): as‧kar‧te‧le‧mi‧nen

Noun

askarteleminen

1. verbal noun of askarrella
   1. doing chores
   2. crafting, making handicrafts

Declension

Inflection of askarteleminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		askarteleminen	askartelemiset
genitive		askartelemisen	askartelemisten askartelemisien
partitive		askartelemista	askartelemisia
illative		askartelemiseen	askartelemisiin
		singular	plural
nominative		askarteleminen	askartelemiset
accusative	nom.	askarteleminen	askartelemiset
	gen.	askartelemisen
genitive		askartelemisen	askartelemisten askartelemisien
partitive		askartelemista	askartelemisia
inessive		askartelemisessa	askartelemisissa
elative		askartelemisesta	askartelemisista
illative		askartelemiseen	askartelemisiin
adessive		askartelemisella	askartelemisilla
ablative		askartelemiselta	askartelemisilta
allative		askartelemiselle	askartelemisille
essive		askartelemisena	askartelemisina
translative		askartelemiseksi	askartelemisiksi
abessive		askartelemisetta	askartelemisitta
instructive		—	askartelemisin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of askarteleminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative askartelemiseni askartelemiseni accusative nom. askartelemiseni askartelemiseni gen. askartelemiseni genitive askartelemiseni askartelemisteni askartelemisieni partitive askartelemistani askartelemisiani inessive askartelemisessani askartelemisissani elative askartelemisestani askartelemisistani illative askartelemiseeni askartelemisiini adessive askartelemisellani askartelemisillani ablative askartelemiseltani askartelemisiltani allative askartelemiselleni askartelemisilleni essive askartelemisenani askartelemisinani translative askartelemisekseni askartelemisikseni abessive askartelemisettani askartelemisittani instructive — — comitative — askartelemisineni second-person singular possessor singular plural nominative askartelemisesi askartelemisesi accusative nom. askartelemisesi askartelemisesi gen. askartelemisesi genitive askartelemisesi askartelemistesi askartelemisiesi partitive askartelemistasi askartelemisiasi inessive askartelemisessasi askartelemisissasi elative askartelemisestasi askartelemisistasi illative askartelemiseesi askartelemisiisi adessive askartelemisellasi askartelemisillasi ablative askartelemiseltasi askartelemisiltasi allative askartelemisellesi askartelemisillesi essive askartelemisenasi askartelemisinasi translative askartelemiseksesi askartelemisiksesi abessive askartelemisettasi askartelemisittasi instructive — — comitative — askartelemisinesi first-person plural possessor singular plural nominative askartelemisemme askartelemisemme accusative nom. askartelemisemme askartelemisemme gen. askartelemisemme genitive askartelemisemme askartelemistemme askartelemisiemme partitive askartelemistamme askartelemisiamme inessive askartelemisessamme askartelemisissamme elative askartelemisestamme askartelemisistamme illative askartelemiseemme askartelemisiimme adessive askartelemisellamme askartelemisillamme ablative askartelemiseltamme askartelemisiltamme allative askartelemisellemme askartelemisillemme essive askartelemisenamme askartelemisinamme translative askartelemiseksemme askartelemisiksemme abessive askartelemisettamme askartelemisittamme instructive — — comitative — askartelemisinemme second-person plural possessor singular plural nominative askartelemisenne askartelemisenne accusative nom. askartelemisenne askartelemisenne gen. askartelemisenne genitive askartelemisenne askartelemistenne askartelemisienne partitive askartelemistanne askartelemisianne inessive askartelemisessanne askartelemisissanne elative askartelemisestanne askartelemisistanne illative askartelemiseenne askartelemisiinne adessive askartelemisellanne askartelemisillanne ablative askartelemiseltanne askartelemisiltanne allative askartelemisellenne askartelemisillenne essive askartelemisenanne askartelemisinanne translative askartelemiseksenne askartelemisiksenne abessive askartelemisettanne askartelemisittanne instructive — — comitative — askartelemisinenne third-person possessor singular plural nominative askartelemisensa askartelemisensa accusative nom. askartelemisensa askartelemisensa gen. askartelemisensa genitive askartelemisensa askartelemistensa askartelemisiensa partitive askartelemistaan askartelemistansa askartelemisiaan askartelemisiansa inessive askartelemisessaan askartelemisessansa askartelemisissaan askartelemisissansa elative askartelemisestaan askartelemisestansa askartelemisistaan askartelemisistansa illative askartelemiseensa askartelemisiinsa adessive askartelemisellaan askartelemisellansa askartelemisillaan askartelemisillansa ablative askartelemiseltaan askartelemiseltansa askartelemisiltaan askartelemisiltansa allative askartelemiselleen askartelemisellensa askartelemisilleen askartelemisillensa essive askartelemisenaan askartelemisenansa askartelemisinaan askartelemisinansa translative askartelemisekseen askartelemiseksensa askartelemisikseen askartelemisiksensa abessive askartelemisettaan askartelemisettansa askartelemisittaan askartelemisittansa instructive — — comitative — askartelemisineen askartelemisinensa

Anagrams

• rakasteleminen