alitus

Finnish

Etymology

alittaa +‎ -us

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈɑlitus/, [ˈɑ̝lit̪us̠]
• Rhymes: -ɑlitus
• Syllabification^(key): a‧li‧tus

Noun

alitus

1. The act of passing underneath.
2. The beating of a time record.

Declension

Inflection of alitus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative		alitus	alitukset
genitive		alituksen	alitusten alituksien
partitive		alitusta	alituksia
illative		alitukseen	alituksiin
		singular	plural
nominative		alitus	alitukset
accusative	nom.	alitus	alitukset
	gen.	alituksen
genitive		alituksen	alitusten alituksien
partitive		alitusta	alituksia
inessive		alituksessa	alituksissa
elative		alituksesta	alituksista
illative		alitukseen	alituksiin
adessive		alituksella	alituksilla
ablative		alitukselta	alituksilta
allative		alitukselle	alituksille
essive		alituksena	alituksina
translative		alitukseksi	alituksiksi
abessive		alituksetta	alituksitta
instructive		—	alituksin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of alitus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative alitukseni alitukseni accusative nom. alitukseni alitukseni gen. alitukseni genitive alitukseni alitusteni alituksieni partitive alitustani alituksiani inessive alituksessani alituksissani elative alituksestani alituksistani illative alitukseeni alituksiini adessive alituksellani alituksillani ablative alitukseltani alituksiltani allative alitukselleni alituksilleni essive alituksenani alituksinani translative alituksekseni alituksikseni abessive alituksettani alituksittani instructive — — comitative — alituksineni second-person singular possessor singular plural nominative alituksesi alituksesi accusative nom. alituksesi alituksesi gen. alituksesi genitive alituksesi alitustesi alituksiesi partitive alitustasi alituksiasi inessive alituksessasi alituksissasi elative alituksestasi alituksistasi illative alitukseesi alituksiisi adessive alituksellasi alituksillasi ablative alitukseltasi alituksiltasi allative alituksellesi alituksillesi essive alituksenasi alituksinasi translative alitukseksesi alituksiksesi abessive alituksettasi alituksittasi instructive — — comitative — alituksinesi first-person plural possessor singular plural nominative alituksemme alituksemme accusative nom. alituksemme alituksemme gen. alituksemme genitive alituksemme alitustemme alituksiemme partitive alitustamme alituksiamme inessive alituksessamme alituksissamme elative alituksestamme alituksistamme illative alitukseemme alituksiimme adessive alituksellamme alituksillamme ablative alitukseltamme alituksiltamme allative alituksellemme alituksillemme essive alituksenamme alituksinamme translative alitukseksemme alituksiksemme abessive alituksettamme alituksittamme instructive — — comitative — alituksinemme second-person plural possessor singular plural nominative alituksenne alituksenne accusative nom. alituksenne alituksenne gen. alituksenne genitive alituksenne alitustenne alituksienne partitive alitustanne alituksianne inessive alituksessanne alituksissanne elative alituksestanne alituksistanne illative alitukseenne alituksiinne adessive alituksellanne alituksillanne ablative alitukseltanne alituksiltanne allative alituksellenne alituksillenne essive alituksenanne alituksinanne translative alitukseksenne alituksiksenne abessive alituksettanne alituksittanne instructive — — comitative — alituksinenne third-person possessor singular plural nominative alituksensa alituksensa accusative nom. alituksensa alituksensa gen. alituksensa genitive alituksensa alitustensa alituksiensa partitive alitustaan alitustansa alituksiaan alituksiansa inessive alituksessaan alituksessansa alituksissaan alituksissansa elative alituksestaan alituksestansa alituksistaan alituksistansa illative alitukseensa alituksiinsa adessive alituksellaan alituksellansa alituksillaan alituksillansa ablative alitukseltaan alitukseltansa alituksiltaan alituksiltansa allative alitukselleen alituksellensa alituksilleen alituksillensa essive alituksenaan alituksenansa alituksinaan alituksinansa translative alituksekseen alitukseksensa alituksikseen alituksiksensa abessive alituksettaan alituksettansa alituksittaan alituksittansa instructive — — comitative — alituksineen alituksinensa

Derived terms

compounds

• rimanalitus

 

Further reading

• “alitus”, in Kielitoimiston sanakirja‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Anagrams

• alistu, alusti, luista, suilta, tilaus, ulista

Latin

Etymology

Perfect passive participle of alō.

Participle

alitus (feminine alita, neuter alitum); first/second-declension participle

1. winged
2. fostered
3. nourished
4. raised

Declension

First/second-declension adjective.

	singular				plural
	masculine	feminine	neuter		masculine	feminine	neuter
nominative	alitus	alita	alitum		alitī	alitae	alita
genitive	alitī	alitae	alitī		alitōrum	alitārum	alitōrum
dative	alitō	alitae	alitō		alitīs
accusative	alitum	alitam	alitum		alitōs	alitās	alita
ablative	alitō	alitā	alitō		alitīs
vocative	alite	alita	alitum		alitī	alitae	alita

References

• “alitus”, in Charlton T. Lewis and Charles Short (1879) A Latin Dictionary, Oxford: Clarendon Press
• alitus in Charles du Fresne du Cange’s Glossarium Mediæ et Infimæ Latinitatis (augmented edition with additions by D. P. Carpenterius, Adelungius and others, edited by Léopold Favre, 1883–1887)