ajaantua

Finnish

Etymology

ajaa +‎ -antua

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈɑjɑːntuɑˣ/, [ˈɑ̝jɑ̝ːn̪ˌt̪uɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -uɑ
• Hyphenation^(key): ajaan‧tua

Verb

ajaantua

1. (intransitive) To drift.

Conjugation

Inflection of ajaantua (Kotus type 52*J/sanoa, nt-nn gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ajaannun	en ajaannu	1st sing.	olen ajaantunut	en ole ajaantunut
2nd sing.		ajaannut	et ajaannu	2nd sing.	olet ajaantunut	et ole ajaantunut
3rd sing.		ajaantuu	ei ajaannu	3rd sing.	on ajaantunut	ei ole ajaantunut
1st plur.		ajaannumme	emme ajaannu	1st plur.	olemme ajaantuneet	emme ole ajaantuneet
2nd plur.		ajaannutte	ette ajaannu	2nd plur.	olette ajaantuneet	ette ole ajaantuneet
3rd plur.		ajaantuvat	eivät ajaannu	3rd plur.	ovat ajaantuneet	eivät ole ajaantuneet
passive		ajaannutaan	ei ajaannuta	passive	on ajaannuttu	ei ole ajaannuttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ajaannuin	en ajaantunut	1st sing.	olin ajaantunut	en ollut ajaantunut
2nd sing.		ajaannuit	et ajaantunut	2nd sing.	olit ajaantunut	et ollut ajaantunut
3rd sing.		ajaantui	ei ajaantunut	3rd sing.	oli ajaantunut	ei ollut ajaantunut
1st plur.		ajaannuimme	emme ajaantuneet	1st plur.	olimme ajaantuneet	emme olleet ajaantuneet
2nd plur.		ajaannuitte	ette ajaantuneet	2nd plur.	olitte ajaantuneet	ette olleet ajaantuneet
3rd plur.		ajaantuivat	eivät ajaantuneet	3rd plur.	olivat ajaantuneet	eivät olleet ajaantuneet
passive		ajaannuttiin	ei ajaannuttu	passive	oli ajaannuttu	ei ollut ajaannuttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ajaantuisin	en ajaantuisi	1st sing.	olisin ajaantunut	en olisi ajaantunut
2nd sing.		ajaantuisit	et ajaantuisi	2nd sing.	olisit ajaantunut	et olisi ajaantunut
3rd sing.		ajaantuisi	ei ajaantuisi	3rd sing.	olisi ajaantunut	ei olisi ajaantunut
1st plur.		ajaantuisimme	emme ajaantuisi	1st plur.	olisimme ajaantuneet	emme olisi ajaantuneet
2nd plur.		ajaantuisitte	ette ajaantuisi	2nd plur.	olisitte ajaantuneet	ette olisi ajaantuneet
3rd plur.		ajaantuisivat	eivät ajaantuisi	3rd plur.	olisivat ajaantuneet	eivät olisi ajaantuneet
passive		ajaannuttaisiin	ei ajaannuttaisi	passive	olisi ajaannuttu	ei olisi ajaannuttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		ajaannu	älä ajaannu	2nd sing.	—	—
3rd sing.		ajaantukoon	älköön ajaantuko	3rd sing.	olkoon ajaantunut	älköön olko ajaantunut
1st plur.		ajaantukaamme	älkäämme ajaantuko	1st plur.	—	—
2nd plur.		ajaantukaa	älkää ajaantuko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		ajaantukoot	älkööt ajaantuko	3rd plur.	olkoot ajaantuneet	älkööt olko ajaantuneet
passive		ajaannuttakoon	älköön ajaannuttako	passive	olkoon ajaannuttu	älköön olko ajaannuttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ajaantunen	en ajaantune	1st sing.	lienen ajaantunut	en liene ajaantunut
2nd sing.		ajaantunet	et ajaantune	2nd sing.	lienet ajaantunut	et liene ajaantunut
3rd sing.		ajaantunee	ei ajaantune	3rd sing.	lienee ajaantunut	ei liene ajaantunut
1st plur.		ajaantunemme	emme ajaantune	1st plur.	lienemme ajaantuneet	emme liene ajaantuneet
2nd plur.		ajaantunette	ette ajaantune	2nd plur.	lienette ajaantuneet	ette liene ajaantuneet
3rd plur.		ajaantunevat	eivät ajaantune	3rd plur.	lienevät ajaantuneet	eivät liene ajaantuneet
passive		ajaannuttaneen	ei ajaannuttane	passive	lienee ajaannuttu	ei liene ajaannuttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		ajaantua		present	ajaantuva	ajaannuttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st ajaantuakseni ajaantuaksemme 2nd ajaantuaksesi ajaantuaksenne 3rd ajaantuakseen ajaantuaksensa		past	ajaantunut	ajaannuttu
2nd	inessive2	ajaantuessa	ajaannuttaessa	agent4	ajaantuma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st ajaantuessani ajaantuessamme 2nd ajaantuessasi ajaantuessanne 3rd ajaantuessaan ajaantuessansa		negative	ajaantumaton
	instructive	ajaantuen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	ajaantumassa	—
	elative	ajaantumasta	—
	illative	ajaantumaan	—
	adessive	ajaantumalla	—
	abessive	ajaantumatta	—
	instructive	ajaantuman	ajaannuttaman
4th3	verbal noun	ajaantuminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st ajaantumaisillani ajaantumaisillamme 2nd ajaantumaisillasi ajaantumaisillanne 3rd ajaantumaisillaan ajaantumaisillansa

Derived terms

• ajaantuminen

 

Further reading

• “ajaantua”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02