aistia

Finnish

Etymology 1

aisti +‎ -ia

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈɑi̯stiɑˣ/, [ˈɑ̝i̯s̠tiɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -ɑistiɑ
• Hyphenation^(key): ais‧tia

Verb

aistia

1. (transitive) to sense (to use the biological senses)

Conjugation

Inflection of aistia (Kotus type 61/sallia, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		aistin	en aisti	1st sing.	olen aistinut	en ole aistinut
2nd sing.		aistit	et aisti	2nd sing.	olet aistinut	et ole aistinut
3rd sing.		aistii	ei aisti	3rd sing.	on aistinut	ei ole aistinut
1st plur.		aistimme	emme aisti	1st plur.	olemme aistineet	emme ole aistineet
2nd plur.		aistitte	ette aisti	2nd plur.	olette aistineet	ette ole aistineet
3rd plur.		aistivat	eivät aisti	3rd plur.	ovat aistineet	eivät ole aistineet
passive		aistitaan	ei aistita	passive	on aistittu	ei ole aistittu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		aistin	en aistinut	1st sing.	olin aistinut	en ollut aistinut
2nd sing.		aistit	et aistinut	2nd sing.	olit aistinut	et ollut aistinut
3rd sing.		aisti	ei aistinut	3rd sing.	oli aistinut	ei ollut aistinut
1st plur.		aistimme	emme aistineet	1st plur.	olimme aistineet	emme olleet aistineet
2nd plur.		aistitte	ette aistineet	2nd plur.	olitte aistineet	ette olleet aistineet
3rd plur.		aistivat	eivät aistineet	3rd plur.	olivat aistineet	eivät olleet aistineet
passive		aistittiin	ei aistittu	passive	oli aistittu	ei ollut aistittu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		aistisin	en aistisi	1st sing.	olisin aistinut	en olisi aistinut
2nd sing.		aistisit	et aistisi	2nd sing.	olisit aistinut	et olisi aistinut
3rd sing.		aistisi	ei aistisi	3rd sing.	olisi aistinut	ei olisi aistinut
1st plur.		aistisimme	emme aistisi	1st plur.	olisimme aistineet	emme olisi aistineet
2nd plur.		aistisitte	ette aistisi	2nd plur.	olisitte aistineet	ette olisi aistineet
3rd plur.		aistisivat	eivät aistisi	3rd plur.	olisivat aistineet	eivät olisi aistineet
passive		aistittaisiin	ei aistittaisi	passive	olisi aistittu	ei olisi aistittu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		aisti	älä aisti	2nd sing.	—	—
3rd sing.		aistikoon	älköön aistiko	3rd sing.	olkoon aistinut	älköön olko aistinut
1st plur.		aistikaamme	älkäämme aistiko	1st plur.	—	—
2nd plur.		aistikaa	älkää aistiko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		aistikoot	älkööt aistiko	3rd plur.	olkoot aistineet	älkööt olko aistineet
passive		aistittakoon	älköön aistittako	passive	olkoon aistittu	älköön olko aistittu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		aistinen	en aistine	1st sing.	lienen aistinut	en liene aistinut
2nd sing.		aistinet	et aistine	2nd sing.	lienet aistinut	et liene aistinut
3rd sing.		aistinee	ei aistine	3rd sing.	lienee aistinut	ei liene aistinut
1st plur.		aistinemme	emme aistine	1st plur.	lienemme aistineet	emme liene aistineet
2nd plur.		aistinette	ette aistine	2nd plur.	lienette aistineet	ette liene aistineet
3rd plur.		aistinevat	eivät aistine	3rd plur.	lienevät aistineet	eivät liene aistineet
passive		aistittaneen	ei aistittane	passive	lienee aistittu	ei liene aistittu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		aistia		present	aistiva	aistittava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st aistiakseni aistiaksemme 2nd aistiaksesi aistiaksenne 3rd aistiakseen aistiaksensa		past	aistinut	aistittu
2nd	inessive2	aistiessa	aistittaessa	agent4	aistima
		Possessive forms Person sing. plur. 1st aistiessani aistiessamme 2nd aistiessasi aistiessanne 3rd aistiessaan aistiessansa		negative	aistimaton
	instructive	aistien	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	aistimassa	—
	elative	aistimasta	—
	illative	aistimaan	—
	adessive	aistimalla	—
	abessive	aistimatta	—
	instructive	aistiman	aistittaman
4th3	verbal noun	aistiminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st aistimaisillani aistimaisillamme 2nd aistimaisillasi aistimaisillanne 3rd aistimaisillaan aistimaisillansa

Derived terms

nouns

• aistiminen
• aistimus
• aistin
• aistinta

 

Further reading

• “aistia”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Etymology 2

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈɑi̯stiɑ/, [ˈɑ̝i̯s̠tiɑ̝]
• Rhymes: -ɑistiɑ
• Hyphenation^(key): ais‧tia

Noun

aistia

1. partitive singular of aisti