aavistuksenomainen

Finnish

Etymology

aavistuksen (“of premonition, intuition”) +‎ omainen (“resembling, -like”)

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈɑːʋistuksenˌomɑi̯nen/, [ˈɑ̝ːʋis̠ˌtuks̠e̞nˌo̞mɑ̝i̯ne̞n]
• Rhymes: -omɑinen
• Hyphenation^(key): aa‧vis‧tuksen‧omai‧nen

Adjective

aavistuksenomainen

1. premonition-like

   Minulla oli aavistuksenomainen tunne, että jotakin pahaa tapahtuisi.

   I had a premonition-like feeling that something bad was going to happen.

Declension

Inflection of aavistuksenomainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		aavistuksenomainen	aavistuksenomaiset
genitive		aavistuksenomaisen	aavistuksenomaisten aavistuksenomaisien
partitive		aavistuksenomaista	aavistuksenomaisia
illative		aavistuksenomaiseen	aavistuksenomaisiin
		singular	plural
nominative		aavistuksenomainen	aavistuksenomaiset
accusative	nom.	aavistuksenomainen	aavistuksenomaiset
	gen.	aavistuksenomaisen
genitive		aavistuksenomaisen	aavistuksenomaisten aavistuksenomaisien
partitive		aavistuksenomaista	aavistuksenomaisia
inessive		aavistuksenomaisessa	aavistuksenomaisissa
elative		aavistuksenomaisesta	aavistuksenomaisista
illative		aavistuksenomaiseen	aavistuksenomaisiin
adessive		aavistuksenomaisella	aavistuksenomaisilla
ablative		aavistuksenomaiselta	aavistuksenomaisilta
allative		aavistuksenomaiselle	aavistuksenomaisille
essive		aavistuksenomaisena	aavistuksenomaisina
translative		aavistuksenomaiseksi	aavistuksenomaisiksi
abessive		aavistuksenomaisetta	aavistuksenomaisitta
instructive		—	aavistuksenomaisin
comitative		—	aavistuksenomaisine

Possessive forms of aavistuksenomainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative aavistuksenomaiseni aavistuksenomaiseni accusative nom. aavistuksenomaiseni aavistuksenomaiseni gen. aavistuksenomaiseni genitive aavistuksenomaiseni aavistuksenomaisteni aavistuksenomaisieni partitive aavistuksenomaistani aavistuksenomaisiani inessive aavistuksenomaisessani aavistuksenomaisissani elative aavistuksenomaisestani aavistuksenomaisistani illative aavistuksenomaiseeni aavistuksenomaisiini adessive aavistuksenomaisellani aavistuksenomaisillani ablative aavistuksenomaiseltani aavistuksenomaisiltani allative aavistuksenomaiselleni aavistuksenomaisilleni essive aavistuksenomaisenani aavistuksenomaisinani translative aavistuksenomaisekseni aavistuksenomaisikseni abessive aavistuksenomaisettani aavistuksenomaisittani instructive — — comitative — aavistuksenomaisineni second-person singular possessor singular plural nominative aavistuksenomaisesi aavistuksenomaisesi accusative nom. aavistuksenomaisesi aavistuksenomaisesi gen. aavistuksenomaisesi genitive aavistuksenomaisesi aavistuksenomaistesi aavistuksenomaisiesi partitive aavistuksenomaistasi aavistuksenomaisiasi inessive aavistuksenomaisessasi aavistuksenomaisissasi elative aavistuksenomaisestasi aavistuksenomaisistasi illative aavistuksenomaiseesi aavistuksenomaisiisi adessive aavistuksenomaisellasi aavistuksenomaisillasi ablative aavistuksenomaiseltasi aavistuksenomaisiltasi allative aavistuksenomaisellesi aavistuksenomaisillesi essive aavistuksenomaisenasi aavistuksenomaisinasi translative aavistuksenomaiseksesi aavistuksenomaisiksesi abessive aavistuksenomaisettasi aavistuksenomaisittasi instructive — — comitative — aavistuksenomaisinesi first-person plural possessor singular plural nominative aavistuksenomaisemme aavistuksenomaisemme accusative nom. aavistuksenomaisemme aavistuksenomaisemme gen. aavistuksenomaisemme genitive aavistuksenomaisemme aavistuksenomaistemme aavistuksenomaisiemme partitive aavistuksenomaistamme aavistuksenomaisiamme inessive aavistuksenomaisessamme aavistuksenomaisissamme elative aavistuksenomaisestamme aavistuksenomaisistamme illative aavistuksenomaiseemme aavistuksenomaisiimme adessive aavistuksenomaisellamme aavistuksenomaisillamme ablative aavistuksenomaiseltamme aavistuksenomaisiltamme allative aavistuksenomaisellemme aavistuksenomaisillemme essive aavistuksenomaisenamme aavistuksenomaisinamme translative aavistuksenomaiseksemme aavistuksenomaisiksemme abessive aavistuksenomaisettamme aavistuksenomaisittamme instructive — — comitative — aavistuksenomaisinemme second-person plural possessor singular plural nominative aavistuksenomaisenne aavistuksenomaisenne accusative nom. aavistuksenomaisenne aavistuksenomaisenne gen. aavistuksenomaisenne genitive aavistuksenomaisenne aavistuksenomaistenne aavistuksenomaisienne partitive aavistuksenomaistanne aavistuksenomaisianne inessive aavistuksenomaisessanne aavistuksenomaisissanne elative aavistuksenomaisestanne aavistuksenomaisistanne illative aavistuksenomaiseenne aavistuksenomaisiinne adessive aavistuksenomaisellanne aavistuksenomaisillanne ablative aavistuksenomaiseltanne aavistuksenomaisiltanne allative aavistuksenomaisellenne aavistuksenomaisillenne essive aavistuksenomaisenanne aavistuksenomaisinanne translative aavistuksenomaiseksenne aavistuksenomaisiksenne abessive aavistuksenomaisettanne aavistuksenomaisittanne instructive — — comitative — aavistuksenomaisinenne third-person possessor singular plural nominative aavistuksenomaisensa aavistuksenomaisensa accusative nom. aavistuksenomaisensa aavistuksenomaisensa gen. aavistuksenomaisensa genitive aavistuksenomaisensa aavistuksenomaistensa aavistuksenomaisiensa partitive aavistuksenomaistaan aavistuksenomaistansa aavistuksenomaisiaan aavistuksenomaisiansa inessive aavistuksenomaisessaan aavistuksenomaisessansa aavistuksenomaisissaan aavistuksenomaisissansa elative aavistuksenomaisestaan aavistuksenomaisestansa aavistuksenomaisistaan aavistuksenomaisistansa illative aavistuksenomaiseensa aavistuksenomaisiinsa adessive aavistuksenomaisellaan aavistuksenomaisellansa aavistuksenomaisillaan aavistuksenomaisillansa ablative aavistuksenomaiseltaan aavistuksenomaiseltansa aavistuksenomaisiltaan aavistuksenomaisiltansa allative aavistuksenomaiselleen aavistuksenomaisellensa aavistuksenomaisilleen aavistuksenomaisillensa essive aavistuksenomaisenaan aavistuksenomaisenansa aavistuksenomaisinaan aavistuksenomaisinansa translative aavistuksenomaisekseen aavistuksenomaiseksensa aavistuksenomaisikseen aavistuksenomaisiksensa abessive aavistuksenomaisettaan aavistuksenomaisettansa aavistuksenomaisittaan aavistuksenomaisittansa instructive — — comitative — aavistuksenomaisineen aavistuksenomaisinensa

Derived terms

• aavistuksenomaisesti

Further reading

• “aavistuksenomainen”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02