Template:izh-conj-tiitää
Jump to navigation
Jump to search
Conjugation of tiitää (irregular, it-ij gradation) | |||||
---|---|---|---|---|---|
Indikativa | |||||
Preesens | Perfekta | ||||
positive | negative | positive | negative | ||
1st singular | tiijen | en tiije | 1st singular | oon tiitänt, tiitänyt | en oo tiitänt, tiitänyt |
2nd singular | tiijet | et tiije | 2nd singular | oot tiitänt, tiitänyt | et oo tiitänt, tiitänyt |
3rd singular | tiitää | ei tiije | 3rd singular | ono tiitänt, tiitänyt | ei oo tiitänt, tiitänyt |
1st plural | tiijemmä | emmä tiije | 1st plural | oomma tiitäneet | emmä oo tiitäneet |
2nd plural | tiijettä | että tiije | 2nd plural | ootta tiitäneet | että oo tiitäneet |
3rd plural | tiitäät1), tiitävät2), tiijetää | evät tiije, ei tiijetä | 3rd plural | ovat tiitäneet | evät oo tiitäneet, ei oo tiijetty |
impersonal | tiijetää | ei tiijetä | impersonal | ono tiijetty | ei oo tiijetty |
Imperfekta | Pluskvamperfekta | ||||
positive | negative | positive | negative | ||
1st singular | tiisin | en tiitänt, tiitänyt | 1st singular | olin tiitänt, tiitänyt | en olt tiitänt, tiitänyt |
2nd singular | tiisit | et tiitänt, tiitänyt | 2nd singular | olit tiitänt, tiitänyt | et olt tiitänt, tiitänyt |
3rd singular | tiisi | ei tiitänt, tiitänyt | 3rd singular | oli tiitänt, tiitänyt | ei olt tiitänt, tiitänyt |
1st plural | tiisimmä | emmä tiitäneet | 1st plural | olimma tiitäneet | emmä olleet tiitäneet |
2nd plural | tiisittä | että tiitäneet | 2nd plural | olitta tiitäneet | että olleet tiitäneet |
3rd plural | tiisiit1), tiisivät2), tiijettii | evät tiitäneet, ei tiijetty | 3rd plural | olivat tiitäneet | evät olleet tiitäneet, ei olt tiijetty |
impersonal | tiijettii | ei tiijetty | impersonal | oli tiijetty | ei olt tiijetty |
Konditsionala | |||||
Preesens | Perfekta | ||||
positive | negative | positive | negative | ||
1st singular | tiitäisin | en tiitäis | 1st singular | olisin tiitänt, tiitänyt | en olis tiitänt, tiitänyt |
2nd singular | tiitäisit, tiitäist1) | et tiitäis | 2nd singular | olisit tiitänt, tiitänyt | et olis tiitänt, tiitänyt |
3rd singular | tiitäis | ei tiitäis | 3rd singular | olis tiitänt, tiitänyt | ei olis tiitänt, tiitänyt |
1st plural | tiitäisimmä | emmä tiitäis | 1st plural | olisimma tiitäneet | emmä olis tiitäneet |
2nd plural | tiitäisittä | että tiitäis | 2nd plural | olisitta tiitäneet | että olis tiitäneet |
3rd plural | tiitäisiit1), tiitäisivät2), tiijettäis | evät tiitäis, ei tiijettäis | 3rd plural | olisivat tiitäneet | evät olis tiitäneet, ei olis tiijetty |
impersonal | tiijettäis | ei tiijettäis | impersonal | olis tiijetty | ei olis tiijetty |
Imperativa | |||||
Preesens | Perfekta | ||||
positive | negative | positive | negative | ||
1st singular | — | — | 1st singular | — | — |
2nd singular | tiije | elä tiije | 2nd singular | oo tiitänt, tiitänyt | elä oo tiitänt, tiitänyt |
3rd singular | tiitäköö | elköö tiitäkö | 3rd singular | olkoo tiitänt, tiitänyt | elköö olko tiitänt, tiitänyt |
1st plural | — | — | 1st plural | — | — |
2nd plural | tiitäkää | elkää tiitäkö | 2nd plural | olkaa tiitäneet | elkää olko tiitäneet |
3rd plural | tiitäkööt | elkööt tiitäkö, elköö tiijetäkö | 3rd plural | olkoot tiitäneet | elkööt olko tiitäneet, elköö olko tiijetty |
impersonal | tiijettäkköö | elköö tiijetäkö | impersonal | olkoo tiijetty | elköö olko tiijetty |
Potentsiala | |||||
Preesens | |||||
positive | negative | ||||
1st singular | tiitänen | en tiitäne | |||
2nd singular | tiitänet | et tiitäne | |||
3rd singular | tiitänöö | ei tiitäne | |||
1st plural | tiitänemmä | emmä tiitäne | |||
2nd plural | tiitänettä | että tiitäne | |||
3rd plural | tiitänööt | evät tiitäne, ei tiijettäne | |||
impersonal | tiijettänöö | ei tiijettäne | |||
Nominal forms | |||||
Infinitivat | Partisipat | ||||
active | passive | ||||
1st | tiitää | present | tiitävä | tiijettävä | |
2nd | inessive | tiitäjees | past | tiitänt, tiitänyt | tiijetty |
instructive | tiitäen | 1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (tiitäkää) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative. ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition. | |||
3rd | illative | tiitämää | |||
inessive | tiitämääs | ||||
elative | tiitämäst | ||||
abessive | tiitämätä | ||||
4th | nominative | tiitämiin | |||
partitive | tiitämistä, tiitämist |