Reconstruction:Proto-Finnic/pästäk
Jump to navigation
Jump to search
 |
This Proto-Finnic entry contains reconstructed terms and roots. As such, the term(s) in this entry are not directly attested, but are hypothesized to have existed based on comparative evidence. |
Proto-Finnic
[edit]Alternative forms
[edit]Etymology
[edit]Uncertain. Possibly borrowed from Proto-Slavic *běžati[1] or *běťi (stem *běže-), both requiring the long *-ää- to be original. According to Koivulehto & Kallio (2023), a long vowel may be primary in *päästäk (*pääse-) and a short vowel in *pästädäk (*pästä-; compare *noustak (*nousë-) ~ *nostadak (*nosta-)), with analogous levelling in both directions; a competing Slavic etymology (< *spěšiti) is also mentioned.[2] Has also sometimes been considered to be derived from *pää, but the suffix that would have been used for derivation is not entirely clear.
Verb
[edit]Inflection
[edit]Inflection of *pästäk
| Note: The Proto-Finnic conjugation system is yet to be reconstructed in detail. What is presented here is only one possibility. | ||||
| present | past | imperative | optative | |
|---|---|---|---|---|
| 1st sing. | *päsen | *päsin | — | *päskon |
| 2nd sing. | *päset | *päsit | *päsek | *päskos |
| 3rd sing. | *päsebi *päsi |
*päsi | *päskähen | *päskohen |
| 1st plur. | *päsekmek *päsekmäk |
*päsimek *päsimäk |
*päskädemek *päskädämäk |
*päskodemek *päskodämäk |
| 2nd plur. | *päsektek *päsektäk |
*päsidek *päsidäk |
*päskäde *päskädä |
*päskot'ek *päskodädäk |
| 3rd plur. | *päsebät *päsi |
*päsi | *päskähen | *päskohen |
| passive | *päseksen *päset'äksen |
*pästihen *päsettisen |
*pästägäsen *päsettäkähen |
*pästägosen *päsettäkohen |
| connegative | *päsek | — | *päskäk | *päskok |
| passive connegative | *päsektäk | — | *pästägäk *päsettägäk |
*pästägok *päsettägok |
| conditional 1 | conditional 2 | potential | ||
| 1st sing. | *päsekcin | *päsicin | *pässen | |
| 2nd sing. | *päsekcit | *päsicit | *pässet | |
| 3rd sing. | *päsekci | *päsici | *pässi | |
| 1st plur. | *päsekcimek *päsekcimäk |
*päsicimek *päsicimäk |
*pässemek *pässemäk | |
| 2nd plur. | *päsekcidek *päsekcidäk |
*päsicidek *päsicidäk |
*pässedek *pässedäk | |
| 3rd plur. | *päsekci | *päsici | *pässi | |
| passive | *pästäkcisen *päset'äkcihen |
*pästicisen *päsetticihen |
*pästänesen *päsettänehen | |
| connegative | *päsekcik | *päsicik | *pässek | |
| passive connegative | *pästäkcik *päset'äkcik |
*pästicik *päsetticik |
*pästänek *päsettänek | |
| non-finite forms | infinitives/nouns | participles | ||
| active | passive | |||
| infinitive 1 | *pästäk | present | *päsebä | *pästäbä *päsettäpä |
| infinitive 2 | *päste- | past | *pässüt | *pästü *päsettü |
| gerund/supine | *päsemä | |||
| action noun | *päseminen | |||
Derived terms
[edit]Descendants
[edit]*pästäk
*päästäk
- Estonian: pääsema/pääseda
- Finnish: päästä
- Ingrian: päässä
- Karelian:
- Livvi: piästä
- Ludian: piästä, ⇒ piäzuda
- ⇒ Veps: päzuda
- Votic: pääse
- → Proto-Samic: *peasëtēk
References
[edit]- ^ Saarikivi, Janne. Kyllä kiitos: Muutaman yleisen sanan etymologiasta (kyllä, kiittää, kirja, vero ynnä muuta pientä) (2020). in мас сымыӈ нэкве вортур этпост самын патум: Scripta miscellanea in honorem Ulla-Maija Forsberg. Suomalais-Ugrilainen Seura. p. 278
- ^ Koivulehto, Jorma, Kallio, Petri (2023) “Lisiä slaavilais-itämerensuomalaisiin lainakosketuksiin”, in Holopainen, Sampsa, Kim, Jeongdo, Metsäranta, Niklas, editors, Elämä ja etymologia: Janne Saarikiven 50-vuotisjuhlakirja, →ISBN, pages 204–207
- ^ Kallio, Petri (2020–) “*pä(ä)se-”, in Yhteissuomalainen sanasto [Common Finnic Vocabulary][1] (in Finnish)
Further reading
[edit]- Itkonen, Erkki, Kulonen, Ulla-Maija, editors (1992–2000), “päästä”, in Suomen sanojen alkuperä [The origin of Finnish words][2] (in Finnish) (online version; note: also includes other etymological sources; this source is labeled "SSA 1992–2000"), Helsinki: Institute for the Languages of Finland/Finnish Literature Society, →ISBN
- “pääsema”, in [ETY] Eesti etümoloogiasõnaraamat [Estonian Etymological Dictionary] (in Estonian) (online version), Tallinn: Eesti Keele Sihtasutus (Estonian Language Foundation), 2012