ärsyyntyminen

Finnish

Etymology

ärsyyntyä +‎ -minen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈærsyːntyminen/, [ˈærs̠yːn̪ˌt̪ymine̞n]
• Rhymes: -yminen
• Hyphenation^(key): är‧syyn‧ty‧mi‧nen

Noun

ärsyyntyminen

1. verbal noun of ärsyyntyä
   1. becoming irritated or annoyed

Declension

Inflection of ärsyyntyminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		ärsyyntyminen	ärsyyntymiset
genitive		ärsyyntymisen	ärsyyntymisten ärsyyntymisien
partitive		ärsyyntymistä	ärsyyntymisiä
illative		ärsyyntymiseen	ärsyyntymisiin
		singular	plural
nominative		ärsyyntyminen	ärsyyntymiset
accusative	nom.	ärsyyntyminen	ärsyyntymiset
	gen.	ärsyyntymisen
genitive		ärsyyntymisen	ärsyyntymisten ärsyyntymisien
partitive		ärsyyntymistä	ärsyyntymisiä
inessive		ärsyyntymisessä	ärsyyntymisissä
elative		ärsyyntymisestä	ärsyyntymisistä
illative		ärsyyntymiseen	ärsyyntymisiin
adessive		ärsyyntymisellä	ärsyyntymisillä
ablative		ärsyyntymiseltä	ärsyyntymisiltä
allative		ärsyyntymiselle	ärsyyntymisille
essive		ärsyyntymisenä	ärsyyntymisinä
translative		ärsyyntymiseksi	ärsyyntymisiksi
abessive		ärsyyntymisettä	ärsyyntymisittä
instructive		—	ärsyyntymisin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of ärsyyntyminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative ärsyyntymiseni ärsyyntymiseni accusative nom. ärsyyntymiseni ärsyyntymiseni gen. ärsyyntymiseni genitive ärsyyntymiseni ärsyyntymisteni ärsyyntymisieni partitive ärsyyntymistäni ärsyyntymisiäni inessive ärsyyntymisessäni ärsyyntymisissäni elative ärsyyntymisestäni ärsyyntymisistäni illative ärsyyntymiseeni ärsyyntymisiini adessive ärsyyntymiselläni ärsyyntymisilläni ablative ärsyyntymiseltäni ärsyyntymisiltäni allative ärsyyntymiselleni ärsyyntymisilleni essive ärsyyntymisenäni ärsyyntymisinäni translative ärsyyntymisekseni ärsyyntymisikseni abessive ärsyyntymisettäni ärsyyntymisittäni instructive — — comitative — ärsyyntymisineni second-person singular possessor singular plural nominative ärsyyntymisesi ärsyyntymisesi accusative nom. ärsyyntymisesi ärsyyntymisesi gen. ärsyyntymisesi genitive ärsyyntymisesi ärsyyntymistesi ärsyyntymisiesi partitive ärsyyntymistäsi ärsyyntymisiäsi inessive ärsyyntymisessäsi ärsyyntymisissäsi elative ärsyyntymisestäsi ärsyyntymisistäsi illative ärsyyntymiseesi ärsyyntymisiisi adessive ärsyyntymiselläsi ärsyyntymisilläsi ablative ärsyyntymiseltäsi ärsyyntymisiltäsi allative ärsyyntymisellesi ärsyyntymisillesi essive ärsyyntymisenäsi ärsyyntymisinäsi translative ärsyyntymiseksesi ärsyyntymisiksesi abessive ärsyyntymisettäsi ärsyyntymisittäsi instructive — — comitative — ärsyyntymisinesi first-person plural possessor singular plural nominative ärsyyntymisemme ärsyyntymisemme accusative nom. ärsyyntymisemme ärsyyntymisemme gen. ärsyyntymisemme genitive ärsyyntymisemme ärsyyntymistemme ärsyyntymisiemme partitive ärsyyntymistämme ärsyyntymisiämme inessive ärsyyntymisessämme ärsyyntymisissämme elative ärsyyntymisestämme ärsyyntymisistämme illative ärsyyntymiseemme ärsyyntymisiimme adessive ärsyyntymisellämme ärsyyntymisillämme ablative ärsyyntymiseltämme ärsyyntymisiltämme allative ärsyyntymisellemme ärsyyntymisillemme essive ärsyyntymisenämme ärsyyntymisinämme translative ärsyyntymiseksemme ärsyyntymisiksemme abessive ärsyyntymisettämme ärsyyntymisittämme instructive — — comitative — ärsyyntymisinemme second-person plural possessor singular plural nominative ärsyyntymisenne ärsyyntymisenne accusative nom. ärsyyntymisenne ärsyyntymisenne gen. ärsyyntymisenne genitive ärsyyntymisenne ärsyyntymistenne ärsyyntymisienne partitive ärsyyntymistänne ärsyyntymisiänne inessive ärsyyntymisessänne ärsyyntymisissänne elative ärsyyntymisestänne ärsyyntymisistänne illative ärsyyntymiseenne ärsyyntymisiinne adessive ärsyyntymisellänne ärsyyntymisillänne ablative ärsyyntymiseltänne ärsyyntymisiltänne allative ärsyyntymisellenne ärsyyntymisillenne essive ärsyyntymisenänne ärsyyntymisinänne translative ärsyyntymiseksenne ärsyyntymisiksenne abessive ärsyyntymisettänne ärsyyntymisittänne instructive — — comitative — ärsyyntymisinenne third-person possessor singular plural nominative ärsyyntymisensä ärsyyntymisensä accusative nom. ärsyyntymisensä ärsyyntymisensä gen. ärsyyntymisensä genitive ärsyyntymisensä ärsyyntymistensä ärsyyntymisiensä partitive ärsyyntymistään ärsyyntymistänsä ärsyyntymisiään ärsyyntymisiänsä inessive ärsyyntymisessään ärsyyntymisessänsä ärsyyntymisissään ärsyyntymisissänsä elative ärsyyntymisestään ärsyyntymisestänsä ärsyyntymisistään ärsyyntymisistänsä illative ärsyyntymiseensä ärsyyntymisiinsä adessive ärsyyntymisellään ärsyyntymisellänsä ärsyyntymisillään ärsyyntymisillänsä ablative ärsyyntymiseltään ärsyyntymiseltänsä ärsyyntymisiltään ärsyyntymisiltänsä allative ärsyyntymiselleen ärsyyntymisellensä ärsyyntymisilleen ärsyyntymisillensä essive ärsyyntymisenään ärsyyntymisenänsä ärsyyntymisinään ärsyyntymisinänsä translative ärsyyntymisekseen ärsyyntymiseksensä ärsyyntymisikseen ärsyyntymisiksensä abessive ärsyyntymisettään ärsyyntymisettänsä ärsyyntymisittään ärsyyntymisittänsä instructive — — comitative — ärsyyntymisineen ärsyyntymisinensä