Jump to content

ääreinen

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

ääri +‎ -(h)inen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈæːrei̯nen/, [ˈæːre̞i̯ne̞n]
  • Rhymes: -æːreinen
  • Hyphenation(key): ää‧rei‧nen

Adjective

[edit]

ääreinen

  1. peripheral, located at the border or end of something

Declension

[edit]
Inflection of ääreinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative ääreinen ääreiset
genitive ääreisen ääreisten
ääreisien
partitive ääreistä ääreisiä
illative ääreiseen ääreisiin
singular plural
nominative ääreinen ääreiset
accusative nom. ääreinen ääreiset
gen. ääreisen
genitive ääreisen ääreisten
ääreisien
partitive ääreistä ääreisiä
inessive ääreisessä ääreisissä
elative ääreisestä ääreisistä
illative ääreiseen ääreisiin
adessive ääreisellä ääreisillä
ablative ääreiseltä ääreisiltä
allative ääreiselle ääreisille
essive ääreisenä ääreisinä
translative ääreiseksi ääreisiksi
abessive ääreisettä ääreisittä
instructive ääreisin
comitative ääreisine
Possessive forms of ääreinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.

Derived terms

[edit]
(compounds):

Further reading

[edit]

Anagrams

[edit]