yllätys

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Pronunciation

[edit]

Etymology 1

[edit]

yllättää (to surprise) +‎ -ys.

Noun

[edit]

yllätys

  1. surprise
Declension
[edit]
Inflection of yllätys (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative yllätys yllätykset
genitive yllätyksen yllätysten
yllätyksien
partitive yllätystä yllätyksiä
illative yllätykseen yllätyksiin
singular plural
nominative yllätys yllätykset
accusative nom. yllätys yllätykset
gen. yllätyksen
genitive yllätyksen yllätysten
yllätyksien
partitive yllätystä yllätyksiä
inessive yllätyksessä yllätyksissä
elative yllätyksestä yllätyksistä
illative yllätykseen yllätyksiin
adessive yllätyksellä yllätyksillä
ablative yllätykseltä yllätyksiltä
allative yllätykselle yllätyksille
essive yllätyksenä yllätyksinä
translative yllätykseksi yllätyksiksi
abessive yllätyksettä yllätyksittä
instructive yllätyksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of yllätys (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
Derived terms
[edit]
compounds

Further reading

[edit]

Etymology 2

[edit]

Verb

[edit]

yllätys

  1. (informal) second-person singular present imperative of yllättyä (with enclitic -s)