yhteishenki

Finnish

Etymology

yhteis- (“common, community-”) +‎ henki (“spirit”). Coined by Finnish politician, historian and professor Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen in 1856.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈyhtei̯sˌheŋki/, [ˈyçt̪e̞i̯s̠ˌhe̞ŋk̟i]
• Rhymes: -eŋki
• Hyphenation^(key): yhteis‧henki

Noun

yhteishenki

1. community spirit, esprit de corps

Declension

Inflection of yhteishenki (Kotus type 7*G/ovi, nk-ng gradation)
nominative		yhteishenki	yhteishenget
genitive		yhteishengen	yhteishenkien
partitive		yhteishenkeä	yhteishenkiä
illative		yhteishenkeen	yhteishenkiin
		singular	plural
nominative		yhteishenki	yhteishenget
accusative	nom.	yhteishenki	yhteishenget
	gen.	yhteishengen
genitive		yhteishengen	yhteishenkien
partitive		yhteishenkeä	yhteishenkiä
inessive		yhteishengessä	yhteishengissä
elative		yhteishengestä	yhteishengistä
illative		yhteishenkeen	yhteishenkiin
adessive		yhteishengellä	yhteishengillä
ablative		yhteishengeltä	yhteishengiltä
allative		yhteishengelle	yhteishengille
essive		yhteishenkenä	yhteishenkinä
translative		yhteishengeksi	yhteishengiksi
abessive		yhteishengettä	yhteishengittä
instructive		—	yhteishengin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of yhteishenki (Kotus type 7*G/ovi, nk-ng gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative yhteishenkeni yhteishenkeni accusative nom. yhteishenkeni yhteishenkeni gen. yhteishenkeni genitive yhteishenkeni yhteishenkieni partitive yhteishenkeäni yhteishenkiäni inessive yhteishengessäni yhteishengissäni elative yhteishengestäni yhteishengistäni illative yhteishenkeeni yhteishenkiini adessive yhteishengelläni yhteishengilläni ablative yhteishengeltäni yhteishengiltäni allative yhteishengelleni yhteishengilleni essive yhteishenkenäni yhteishenkinäni translative yhteishengekseni yhteishengikseni abessive yhteishengettäni yhteishengittäni instructive — — comitative — yhteishenkineni second-person singular possessor singular plural nominative yhteishenkesi yhteishenkesi accusative nom. yhteishenkesi yhteishenkesi gen. yhteishenkesi genitive yhteishenkesi yhteishenkiesi partitive yhteishenkeäsi yhteishenkiäsi inessive yhteishengessäsi yhteishengissäsi elative yhteishengestäsi yhteishengistäsi illative yhteishenkeesi yhteishenkiisi adessive yhteishengelläsi yhteishengilläsi ablative yhteishengeltäsi yhteishengiltäsi allative yhteishengellesi yhteishengillesi essive yhteishenkenäsi yhteishenkinäsi translative yhteishengeksesi yhteishengiksesi abessive yhteishengettäsi yhteishengittäsi instructive — — comitative — yhteishenkinesi first-person plural possessor singular plural nominative yhteishenkemme yhteishenkemme accusative nom. yhteishenkemme yhteishenkemme gen. yhteishenkemme genitive yhteishenkemme yhteishenkiemme partitive yhteishenkeämme yhteishenkiämme inessive yhteishengessämme yhteishengissämme elative yhteishengestämme yhteishengistämme illative yhteishenkeemme yhteishenkiimme adessive yhteishengellämme yhteishengillämme ablative yhteishengeltämme yhteishengiltämme allative yhteishengellemme yhteishengillemme essive yhteishenkenämme yhteishenkinämme translative yhteishengeksemme yhteishengiksemme abessive yhteishengettämme yhteishengittämme instructive — — comitative — yhteishenkinemme second-person plural possessor singular plural nominative yhteishenkenne yhteishenkenne accusative nom. yhteishenkenne yhteishenkenne gen. yhteishenkenne genitive yhteishenkenne yhteishenkienne partitive yhteishenkeänne yhteishenkiänne inessive yhteishengessänne yhteishengissänne elative yhteishengestänne yhteishengistänne illative yhteishenkeenne yhteishenkiinne adessive yhteishengellänne yhteishengillänne ablative yhteishengeltänne yhteishengiltänne allative yhteishengellenne yhteishengillenne essive yhteishenkenänne yhteishenkinänne translative yhteishengeksenne yhteishengiksenne abessive yhteishengettänne yhteishengittänne instructive — — comitative — yhteishenkinenne third-person possessor singular plural nominative yhteishenkensä yhteishenkensä accusative nom. yhteishenkensä yhteishenkensä gen. yhteishenkensä genitive yhteishenkensä yhteishenkiensä partitive yhteishenkeään yhteishenkeänsä yhteishenkiään yhteishenkiänsä inessive yhteishengessään yhteishengessänsä yhteishengissään yhteishengissänsä elative yhteishengestään yhteishengestänsä yhteishengistään yhteishengistänsä illative yhteishenkeensä yhteishenkiinsä adessive yhteishengellään yhteishengellänsä yhteishengillään yhteishengillänsä ablative yhteishengeltään yhteishengeltänsä yhteishengiltään yhteishengiltänsä allative yhteishengelleen yhteishengellensä yhteishengilleen yhteishengillensä essive yhteishenkenään yhteishenkenänsä yhteishenkinään yhteishenkinänsä translative yhteishengekseen yhteishengeksensä yhteishengikseen yhteishengiksensä abessive yhteishengettään yhteishengettänsä yhteishengittään yhteishengittänsä instructive — — comitative — yhteishenkineen yhteishenkinensä

Synonyms

• ryhmähenki
• toverihenki

Further reading

• “yhteishenki”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04