Jump to content

yhtaikainen

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

yhtaikaa +‎ -inen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈyhtˌɑi̯kɑi̯nen/, [ˈyçt̪ˌɑ̝i̯kɑ̝i̯ne̞n]
  • Rhymes: -ɑikɑinen
  • Hyphenation(key): yht‧aikai‧nen

Adjective

[edit]

yhtaikainen

  1. simultaneous, concurrent

Declension

[edit]
Inflection of yhtaikainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative yhtaikainen yhtaikaiset
genitive yhtaikaisen yhtaikaisten
yhtaikaisien
partitive yhtaikaista yhtaikaisia
illative yhtaikaiseen yhtaikaisiin
singular plural
nominative yhtaikainen yhtaikaiset
accusative nom. yhtaikainen yhtaikaiset
gen. yhtaikaisen
genitive yhtaikaisen yhtaikaisten
yhtaikaisien
partitive yhtaikaista yhtaikaisia
inessive yhtaikaisessa yhtaikaisissa
elative yhtaikaisesta yhtaikaisista
illative yhtaikaiseen yhtaikaisiin
adessive yhtaikaisella yhtaikaisilla
ablative yhtaikaiselta yhtaikaisilta
allative yhtaikaiselle yhtaikaisille
essive yhtaikaisena yhtaikaisina
translative yhtaikaiseksi yhtaikaisiksi
abessive yhtaikaisetta yhtaikaisitta
instructive yhtaikaisin
comitative yhtaikaisine
Possessive forms of yhtaikainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.

Derived terms

[edit]

Further reading

[edit]