Jump to content

yhdistelmä

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

yhdistellä +‎ -mä

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈyhdistelmæ/, [ˈyçdis̠ˌte̞lmæ]
  • Rhymes: -elmæ
  • Hyphenation(key): yh‧dis‧tel‧mä

Noun

[edit]

yhdistelmä

  1. combination
  2. (vehicles) Ellipsis of ajoneuvoyhdistelmä.

Declension

[edit]
Inflection of yhdistelmä (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative yhdistelmä yhdistelmät
genitive yhdistelmän yhdistelmien
partitive yhdistelmää yhdistelmiä
illative yhdistelmään yhdistelmiin
singular plural
nominative yhdistelmä yhdistelmät
accusative nom. yhdistelmä yhdistelmät
gen. yhdistelmän
genitive yhdistelmän yhdistelmien
yhdistelmäin rare
partitive yhdistelmää yhdistelmiä
inessive yhdistelmässä yhdistelmissä
elative yhdistelmästä yhdistelmistä
illative yhdistelmään yhdistelmiin
adessive yhdistelmällä yhdistelmillä
ablative yhdistelmältä yhdistelmiltä
allative yhdistelmälle yhdistelmille
essive yhdistelmänä yhdistelminä
translative yhdistelmäksi yhdistelmiksi
abessive yhdistelmättä yhdistelmittä
instructive yhdistelmin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of yhdistelmä (Kotus type 10/koira, no gradation)

Derived terms

[edit]
compounds

Further reading

[edit]