yhdentyminen

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

yhdentyä +‎ -minen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈyhdentyminen/, [ˈyçde̞n̪ˌt̪ymine̞n]
  • Rhymes: -yminen
  • Hyphenation(key): yh‧den‧ty‧mi‧nen

Noun

[edit]

yhdentyminen

  1. verbal noun of yhdentyä
    1. merging, becoming similar

Declension

[edit]
Inflection of yhdentyminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative yhdentyminen yhdentymiset
genitive yhdentymisen yhdentymisten
yhdentymisien
partitive yhdentymistä yhdentymisiä
illative yhdentymiseen yhdentymisiin
singular plural
nominative yhdentyminen yhdentymiset
accusative nom. yhdentyminen yhdentymiset
gen. yhdentymisen
genitive yhdentymisen yhdentymisten
yhdentymisien
partitive yhdentymistä yhdentymisiä
inessive yhdentymisessä yhdentymisissä
elative yhdentymisestä yhdentymisistä
illative yhdentymiseen yhdentymisiin
adessive yhdentymisellä yhdentymisillä
ablative yhdentymiseltä yhdentymisiltä
allative yhdentymiselle yhdentymisille
essive yhdentymisenä yhdentymisinä
translative yhdentymiseksi yhdentymisiksi
abessive yhdentymisettä yhdentymisittä
instructive yhdentymisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of yhdentyminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)