Jump to content

yhdentäminen

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

yhdentää +‎ -minen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈyhdentæminen/, [ˈyçde̞n̪ˌt̪æmine̞n]
  • Rhymes: -æminen
  • Hyphenation(key): yh‧den‧tä‧mi‧nen

Noun

[edit]

yhdentäminen

  1. verbal noun of yhdentää
    1. integrating, incorporating, merging

Declension

[edit]
Inflection of yhdentäminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative yhdentäminen yhdentämiset
genitive yhdentämisen yhdentämisten
yhdentämisien
partitive yhdentämistä yhdentämisiä
illative yhdentämiseen yhdentämisiin
singular plural
nominative yhdentäminen yhdentämiset
accusative nom. yhdentäminen yhdentämiset
gen. yhdentämisen
genitive yhdentämisen yhdentämisten
yhdentämisien
partitive yhdentämistä yhdentämisiä
inessive yhdentämisessä yhdentämisissä
elative yhdentämisestä yhdentämisistä
illative yhdentämiseen yhdentämisiin
adessive yhdentämisellä yhdentämisillä
ablative yhdentämiseltä yhdentämisiltä
allative yhdentämiselle yhdentämisille
essive yhdentämisenä yhdentämisinä
translative yhdentämiseksi yhdentämisiksi
abessive yhdentämisettä yhdentämisittä
instructive yhdentämisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of yhdentäminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)