vuorotteleminen

Finnish

Etymology

vuorotella +‎ -minen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋuo̯rotːeleminen/, [ˈʋuo̞̯ro̞t̪ˌt̪e̞le̞ˌmine̞n]
• Rhymes: -inen
• Syllabification^(key): vuo‧rot‧te‧le‧mi‧nen

Noun

vuorotteleminen

1. verbal noun of vuorotella
   1. alternating, rotating, taking turns

Declension

Inflection of vuorotteleminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		vuorotteleminen	vuorottelemiset
genitive		vuorottelemisen	vuorottelemisten vuorottelemisien
partitive		vuorottelemista	vuorottelemisia
illative		vuorottelemiseen	vuorottelemisiin
		singular	plural
nominative		vuorotteleminen	vuorottelemiset
accusative	nom.	vuorotteleminen	vuorottelemiset
	gen.	vuorottelemisen
genitive		vuorottelemisen	vuorottelemisten vuorottelemisien
partitive		vuorottelemista	vuorottelemisia
inessive		vuorottelemisessa	vuorottelemisissa
elative		vuorottelemisesta	vuorottelemisista
illative		vuorottelemiseen	vuorottelemisiin
adessive		vuorottelemisella	vuorottelemisilla
ablative		vuorottelemiselta	vuorottelemisilta
allative		vuorottelemiselle	vuorottelemisille
essive		vuorottelemisena	vuorottelemisina
translative		vuorottelemiseksi	vuorottelemisiksi
abessive		vuorottelemisetta	vuorottelemisitta
instructive		—	vuorottelemisin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of vuorotteleminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative vuorottelemiseni vuorottelemiseni accusative nom. vuorottelemiseni vuorottelemiseni gen. vuorottelemiseni genitive vuorottelemiseni vuorottelemisteni vuorottelemisieni partitive vuorottelemistani vuorottelemisiani inessive vuorottelemisessani vuorottelemisissani elative vuorottelemisestani vuorottelemisistani illative vuorottelemiseeni vuorottelemisiini adessive vuorottelemisellani vuorottelemisillani ablative vuorottelemiseltani vuorottelemisiltani allative vuorottelemiselleni vuorottelemisilleni essive vuorottelemisenani vuorottelemisinani translative vuorottelemisekseni vuorottelemisikseni abessive vuorottelemisettani vuorottelemisittani instructive — — comitative — vuorottelemisineni second-person singular possessor singular plural nominative vuorottelemisesi vuorottelemisesi accusative nom. vuorottelemisesi vuorottelemisesi gen. vuorottelemisesi genitive vuorottelemisesi vuorottelemistesi vuorottelemisiesi partitive vuorottelemistasi vuorottelemisiasi inessive vuorottelemisessasi vuorottelemisissasi elative vuorottelemisestasi vuorottelemisistasi illative vuorottelemiseesi vuorottelemisiisi adessive vuorottelemisellasi vuorottelemisillasi ablative vuorottelemiseltasi vuorottelemisiltasi allative vuorottelemisellesi vuorottelemisillesi essive vuorottelemisenasi vuorottelemisinasi translative vuorottelemiseksesi vuorottelemisiksesi abessive vuorottelemisettasi vuorottelemisittasi instructive — — comitative — vuorottelemisinesi first-person plural possessor singular plural nominative vuorottelemisemme vuorottelemisemme accusative nom. vuorottelemisemme vuorottelemisemme gen. vuorottelemisemme genitive vuorottelemisemme vuorottelemistemme vuorottelemisiemme partitive vuorottelemistamme vuorottelemisiamme inessive vuorottelemisessamme vuorottelemisissamme elative vuorottelemisestamme vuorottelemisistamme illative vuorottelemiseemme vuorottelemisiimme adessive vuorottelemisellamme vuorottelemisillamme ablative vuorottelemiseltamme vuorottelemisiltamme allative vuorottelemisellemme vuorottelemisillemme essive vuorottelemisenamme vuorottelemisinamme translative vuorottelemiseksemme vuorottelemisiksemme abessive vuorottelemisettamme vuorottelemisittamme instructive — — comitative — vuorottelemisinemme second-person plural possessor singular plural nominative vuorottelemisenne vuorottelemisenne accusative nom. vuorottelemisenne vuorottelemisenne gen. vuorottelemisenne genitive vuorottelemisenne vuorottelemistenne vuorottelemisienne partitive vuorottelemistanne vuorottelemisianne inessive vuorottelemisessanne vuorottelemisissanne elative vuorottelemisestanne vuorottelemisistanne illative vuorottelemiseenne vuorottelemisiinne adessive vuorottelemisellanne vuorottelemisillanne ablative vuorottelemiseltanne vuorottelemisiltanne allative vuorottelemisellenne vuorottelemisillenne essive vuorottelemisenanne vuorottelemisinanne translative vuorottelemiseksenne vuorottelemisiksenne abessive vuorottelemisettanne vuorottelemisittanne instructive — — comitative — vuorottelemisinenne third-person possessor singular plural nominative vuorottelemisensa vuorottelemisensa accusative nom. vuorottelemisensa vuorottelemisensa gen. vuorottelemisensa genitive vuorottelemisensa vuorottelemistensa vuorottelemisiensa partitive vuorottelemistaan vuorottelemistansa vuorottelemisiaan vuorottelemisiansa inessive vuorottelemisessaan vuorottelemisessansa vuorottelemisissaan vuorottelemisissansa elative vuorottelemisestaan vuorottelemisestansa vuorottelemisistaan vuorottelemisistansa illative vuorottelemiseensa vuorottelemisiinsa adessive vuorottelemisellaan vuorottelemisellansa vuorottelemisillaan vuorottelemisillansa ablative vuorottelemiseltaan vuorottelemiseltansa vuorottelemisiltaan vuorottelemisiltansa allative vuorottelemiselleen vuorottelemisellensa vuorottelemisilleen vuorottelemisillensa essive vuorottelemisenaan vuorottelemisenansa vuorottelemisinaan vuorottelemisinansa translative vuorottelemisekseen vuorottelemiseksensa vuorottelemisikseen vuorottelemisiksensa abessive vuorottelemisettaan vuorottelemisettansa vuorottelemisittaan vuorottelemisittansa instructive — — comitative — vuorottelemisineen vuorottelemisinensa