vuorontaja

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

vuorontaa +‎ -ja

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈʋuo̯rontɑjɑ/, [ˈʋuo̞̯ro̞n̪ˌt̪ɑ̝jɑ̝]
  • Rhymes: -ɑjɑ
  • Syllabification(key): vuo‧ron‧ta‧ja

Noun

[edit]

vuorontaja

  1. (computing) scheduler

Declension

[edit]
Inflection of vuorontaja (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative vuorontaja vuorontajat
genitive vuorontajan vuorontajien
partitive vuorontajaa vuorontajia
illative vuorontajaan vuorontajiin
singular plural
nominative vuorontaja vuorontajat
accusative nom. vuorontaja vuorontajat
gen. vuorontajan
genitive vuorontajan vuorontajien
vuorontajain rare
partitive vuorontajaa vuorontajia
inessive vuorontajassa vuorontajissa
elative vuorontajasta vuorontajista
illative vuorontajaan vuorontajiin
adessive vuorontajalla vuorontajilla
ablative vuorontajalta vuorontajilta
allative vuorontajalle vuorontajille
essive vuorontajana vuorontajina
translative vuorontajaksi vuorontajiksi
abessive vuorontajatta vuorontajitta
instructive vuorontajin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of vuorontaja (Kotus type 10/koira, no gradation)