vuorokautinen

Finnish

Etymology

vuorokauti- (“day as a 24-hr period”) +‎ -inen (“-ly”)

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋuo̯roˌkɑu̯tinen/, [ˈʋuo̞̯ro̞ˌkɑ̝u̯t̪ine̞n]
• Rhymes: -ɑutinen
• Hyphenation^(key): vuoro‧kauti‧nen

Adjective

vuorokautinen (comparative vuorokautisempi, superlative vuorokautisin)

1. diurnal, daily (having a daily cycle that is completed every 24 hours)

Declension

Inflection of vuorokautinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		vuorokautinen	vuorokautiset
genitive		vuorokautisen	vuorokautisten vuorokautisien
partitive		vuorokautista	vuorokautisia
illative		vuorokautiseen	vuorokautisiin
		singular	plural
nominative		vuorokautinen	vuorokautiset
accusative	nom.	vuorokautinen	vuorokautiset
	gen.	vuorokautisen
genitive		vuorokautisen	vuorokautisten vuorokautisien
partitive		vuorokautista	vuorokautisia
inessive		vuorokautisessa	vuorokautisissa
elative		vuorokautisesta	vuorokautisista
illative		vuorokautiseen	vuorokautisiin
adessive		vuorokautisella	vuorokautisilla
ablative		vuorokautiselta	vuorokautisilta
allative		vuorokautiselle	vuorokautisille
essive		vuorokautisena	vuorokautisina
translative		vuorokautiseksi	vuorokautisiksi
abessive		vuorokautisetta	vuorokautisitta
instructive		—	vuorokautisin
comitative		—	vuorokautisine

Possessive forms of vuorokautinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative vuorokautiseni vuorokautiseni accusative nom. vuorokautiseni vuorokautiseni gen. vuorokautiseni genitive vuorokautiseni vuorokautisteni vuorokautisieni partitive vuorokautistani vuorokautisiani inessive vuorokautisessani vuorokautisissani elative vuorokautisestani vuorokautisistani illative vuorokautiseeni vuorokautisiini adessive vuorokautisellani vuorokautisillani ablative vuorokautiseltani vuorokautisiltani allative vuorokautiselleni vuorokautisilleni essive vuorokautisenani vuorokautisinani translative vuorokautisekseni vuorokautisikseni abessive vuorokautisettani vuorokautisittani instructive — — comitative — vuorokautisineni second-person singular possessor singular plural nominative vuorokautisesi vuorokautisesi accusative nom. vuorokautisesi vuorokautisesi gen. vuorokautisesi genitive vuorokautisesi vuorokautistesi vuorokautisiesi partitive vuorokautistasi vuorokautisiasi inessive vuorokautisessasi vuorokautisissasi elative vuorokautisestasi vuorokautisistasi illative vuorokautiseesi vuorokautisiisi adessive vuorokautisellasi vuorokautisillasi ablative vuorokautiseltasi vuorokautisiltasi allative vuorokautisellesi vuorokautisillesi essive vuorokautisenasi vuorokautisinasi translative vuorokautiseksesi vuorokautisiksesi abessive vuorokautisettasi vuorokautisittasi instructive — — comitative — vuorokautisinesi first-person plural possessor singular plural nominative vuorokautisemme vuorokautisemme accusative nom. vuorokautisemme vuorokautisemme gen. vuorokautisemme genitive vuorokautisemme vuorokautistemme vuorokautisiemme partitive vuorokautistamme vuorokautisiamme inessive vuorokautisessamme vuorokautisissamme elative vuorokautisestamme vuorokautisistamme illative vuorokautiseemme vuorokautisiimme adessive vuorokautisellamme vuorokautisillamme ablative vuorokautiseltamme vuorokautisiltamme allative vuorokautisellemme vuorokautisillemme essive vuorokautisenamme vuorokautisinamme translative vuorokautiseksemme vuorokautisiksemme abessive vuorokautisettamme vuorokautisittamme instructive — — comitative — vuorokautisinemme second-person plural possessor singular plural nominative vuorokautisenne vuorokautisenne accusative nom. vuorokautisenne vuorokautisenne gen. vuorokautisenne genitive vuorokautisenne vuorokautistenne vuorokautisienne partitive vuorokautistanne vuorokautisianne inessive vuorokautisessanne vuorokautisissanne elative vuorokautisestanne vuorokautisistanne illative vuorokautiseenne vuorokautisiinne adessive vuorokautisellanne vuorokautisillanne ablative vuorokautiseltanne vuorokautisiltanne allative vuorokautisellenne vuorokautisillenne essive vuorokautisenanne vuorokautisinanne translative vuorokautiseksenne vuorokautisiksenne abessive vuorokautisettanne vuorokautisittanne instructive — — comitative — vuorokautisinenne third-person possessor singular plural nominative vuorokautisensa vuorokautisensa accusative nom. vuorokautisensa vuorokautisensa gen. vuorokautisensa genitive vuorokautisensa vuorokautistensa vuorokautisiensa partitive vuorokautistaan vuorokautistansa vuorokautisiaan vuorokautisiansa inessive vuorokautisessaan vuorokautisessansa vuorokautisissaan vuorokautisissansa elative vuorokautisestaan vuorokautisestansa vuorokautisistaan vuorokautisistansa illative vuorokautiseensa vuorokautisiinsa adessive vuorokautisellaan vuorokautisellansa vuorokautisillaan vuorokautisillansa ablative vuorokautiseltaan vuorokautiseltansa vuorokautisiltaan vuorokautisiltansa allative vuorokautiselleen vuorokautisellensa vuorokautisilleen vuorokautisillensa essive vuorokautisenaan vuorokautisenansa vuorokautisinaan vuorokautisinansa translative vuorokautisekseen vuorokautiseksensa vuorokautisikseen vuorokautisiksensa abessive vuorokautisettaan vuorokautisettansa vuorokautisittaan vuorokautisittansa instructive — — comitative — vuorokautisineen vuorokautisinensa

Further reading

• “vuorokautinen”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04