vuoroittainen

Finnish

Etymology

vuoroittain +‎ -inen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋuo̯roi̯tːɑi̯nen/, [ˈʋuo̞̯ro̞i̯t̪̚ˌt̪ɑ̝i̯ne̞n]
• Rhymes: -ɑinen
• Hyphenation^(key): vuo‧roit‧tai‧nen

Adjective

vuoroittainen

1. alternate

Declension

Inflection of vuoroittainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		vuoroittainen	vuoroittaiset
genitive		vuoroittaisen	vuoroittaisten vuoroittaisien
partitive		vuoroittaista	vuoroittaisia
illative		vuoroittaiseen	vuoroittaisiin
		singular	plural
nominative		vuoroittainen	vuoroittaiset
accusative	nom.	vuoroittainen	vuoroittaiset
	gen.	vuoroittaisen
genitive		vuoroittaisen	vuoroittaisten vuoroittaisien
partitive		vuoroittaista	vuoroittaisia
inessive		vuoroittaisessa	vuoroittaisissa
elative		vuoroittaisesta	vuoroittaisista
illative		vuoroittaiseen	vuoroittaisiin
adessive		vuoroittaisella	vuoroittaisilla
ablative		vuoroittaiselta	vuoroittaisilta
allative		vuoroittaiselle	vuoroittaisille
essive		vuoroittaisena	vuoroittaisina
translative		vuoroittaiseksi	vuoroittaisiksi
abessive		vuoroittaisetta	vuoroittaisitta
instructive		—	vuoroittaisin
comitative		—	vuoroittaisine

Possessive forms of vuoroittainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative vuoroittaiseni vuoroittaiseni accusative nom. vuoroittaiseni vuoroittaiseni gen. vuoroittaiseni genitive vuoroittaiseni vuoroittaisteni vuoroittaisieni partitive vuoroittaistani vuoroittaisiani inessive vuoroittaisessani vuoroittaisissani elative vuoroittaisestani vuoroittaisistani illative vuoroittaiseeni vuoroittaisiini adessive vuoroittaisellani vuoroittaisillani ablative vuoroittaiseltani vuoroittaisiltani allative vuoroittaiselleni vuoroittaisilleni essive vuoroittaisenani vuoroittaisinani translative vuoroittaisekseni vuoroittaisikseni abessive vuoroittaisettani vuoroittaisittani instructive — — comitative — vuoroittaisineni second-person singular possessor singular plural nominative vuoroittaisesi vuoroittaisesi accusative nom. vuoroittaisesi vuoroittaisesi gen. vuoroittaisesi genitive vuoroittaisesi vuoroittaistesi vuoroittaisiesi partitive vuoroittaistasi vuoroittaisiasi inessive vuoroittaisessasi vuoroittaisissasi elative vuoroittaisestasi vuoroittaisistasi illative vuoroittaiseesi vuoroittaisiisi adessive vuoroittaisellasi vuoroittaisillasi ablative vuoroittaiseltasi vuoroittaisiltasi allative vuoroittaisellesi vuoroittaisillesi essive vuoroittaisenasi vuoroittaisinasi translative vuoroittaiseksesi vuoroittaisiksesi abessive vuoroittaisettasi vuoroittaisittasi instructive — — comitative — vuoroittaisinesi first-person plural possessor singular plural nominative vuoroittaisemme vuoroittaisemme accusative nom. vuoroittaisemme vuoroittaisemme gen. vuoroittaisemme genitive vuoroittaisemme vuoroittaistemme vuoroittaisiemme partitive vuoroittaistamme vuoroittaisiamme inessive vuoroittaisessamme vuoroittaisissamme elative vuoroittaisestamme vuoroittaisistamme illative vuoroittaiseemme vuoroittaisiimme adessive vuoroittaisellamme vuoroittaisillamme ablative vuoroittaiseltamme vuoroittaisiltamme allative vuoroittaisellemme vuoroittaisillemme essive vuoroittaisenamme vuoroittaisinamme translative vuoroittaiseksemme vuoroittaisiksemme abessive vuoroittaisettamme vuoroittaisittamme instructive — — comitative — vuoroittaisinemme second-person plural possessor singular plural nominative vuoroittaisenne vuoroittaisenne accusative nom. vuoroittaisenne vuoroittaisenne gen. vuoroittaisenne genitive vuoroittaisenne vuoroittaistenne vuoroittaisienne partitive vuoroittaistanne vuoroittaisianne inessive vuoroittaisessanne vuoroittaisissanne elative vuoroittaisestanne vuoroittaisistanne illative vuoroittaiseenne vuoroittaisiinne adessive vuoroittaisellanne vuoroittaisillanne ablative vuoroittaiseltanne vuoroittaisiltanne allative vuoroittaisellenne vuoroittaisillenne essive vuoroittaisenanne vuoroittaisinanne translative vuoroittaiseksenne vuoroittaisiksenne abessive vuoroittaisettanne vuoroittaisittanne instructive — — comitative — vuoroittaisinenne third-person possessor singular plural nominative vuoroittaisensa vuoroittaisensa accusative nom. vuoroittaisensa vuoroittaisensa gen. vuoroittaisensa genitive vuoroittaisensa vuoroittaistensa vuoroittaisiensa partitive vuoroittaistaan vuoroittaistansa vuoroittaisiaan vuoroittaisiansa inessive vuoroittaisessaan vuoroittaisessansa vuoroittaisissaan vuoroittaisissansa elative vuoroittaisestaan vuoroittaisestansa vuoroittaisistaan vuoroittaisistansa illative vuoroittaiseensa vuoroittaisiinsa adessive vuoroittaisellaan vuoroittaisellansa vuoroittaisillaan vuoroittaisillansa ablative vuoroittaiseltaan vuoroittaiseltansa vuoroittaisiltaan vuoroittaisiltansa allative vuoroittaiselleen vuoroittaisellensa vuoroittaisilleen vuoroittaisillensa essive vuoroittaisenaan vuoroittaisenansa vuoroittaisinaan vuoroittaisinansa translative vuoroittaisekseen vuoroittaiseksensa vuoroittaisikseen vuoroittaisiksensa abessive vuoroittaisettaan vuoroittaisettansa vuoroittaisittaan vuoroittaisittansa instructive — — comitative — vuoroittaisineen vuoroittaisinensa

Derived terms

• vuoroittaisuus

 

Further reading

• “vuoroittainen”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04