voimasuhde

Finnish

Etymology

voima (“power”) +‎ suhde (“ratio”)

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋoi̯mɑˌsuhdeˣ/, [ˈʋo̞i̯mɑ̝ˌs̠uxde̞(ʔ)]
• Rhymes: -uhde
• Hyphenation^(key): voima‧suhde

Noun

voimasuhde

1. relative strength between entities such as states, political parties, sports teams etc.; normally used in plural

   Vuoden 1968 vaaleissa puolueiden voimasuhteet muuttuivat radikaalisti.

   In the elections of 1968 the relative strengths of the political parties changed radically.

Declension

Inflection of voimasuhde (Kotus type 48*F/hame, t-d gradation)
nominative		voimasuhde	voimasuhteet
genitive		voimasuhteen	voimasuhteiden voimasuhteitten
partitive		voimasuhdetta	voimasuhteita
illative		voimasuhteeseen	voimasuhteisiin voimasuhteihin
		singular	plural
nominative		voimasuhde	voimasuhteet
accusative	nom.	voimasuhde	voimasuhteet
	gen.	voimasuhteen
genitive		voimasuhteen	voimasuhteiden voimasuhteitten
partitive		voimasuhdetta	voimasuhteita
inessive		voimasuhteessa	voimasuhteissa
elative		voimasuhteesta	voimasuhteista
illative		voimasuhteeseen	voimasuhteisiin voimasuhteihin
adessive		voimasuhteella	voimasuhteilla
ablative		voimasuhteelta	voimasuhteilta
allative		voimasuhteelle	voimasuhteille
essive		voimasuhteena	voimasuhteina
translative		voimasuhteeksi	voimasuhteiksi
abessive		voimasuhteetta	voimasuhteitta
instructive		—	voimasuhtein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of voimasuhde (Kotus type 48*F/hame, t-d gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative voimasuhteeni voimasuhteeni accusative nom. voimasuhteeni voimasuhteeni gen. voimasuhteeni genitive voimasuhteeni voimasuhteideni voimasuhteitteni partitive voimasuhdettani voimasuhteitani inessive voimasuhteessani voimasuhteissani elative voimasuhteestani voimasuhteistani illative voimasuhteeseeni voimasuhteisiini voimasuhteihini adessive voimasuhteellani voimasuhteillani ablative voimasuhteeltani voimasuhteiltani allative voimasuhteelleni voimasuhteilleni essive voimasuhteenani voimasuhteinani translative voimasuhteekseni voimasuhteikseni abessive voimasuhteettani voimasuhteittani instructive — — comitative — voimasuhteineni second-person singular possessor singular plural nominative voimasuhteesi voimasuhteesi accusative nom. voimasuhteesi voimasuhteesi gen. voimasuhteesi genitive voimasuhteesi voimasuhteidesi voimasuhteittesi partitive voimasuhdettasi voimasuhteitasi inessive voimasuhteessasi voimasuhteissasi elative voimasuhteestasi voimasuhteistasi illative voimasuhteeseesi voimasuhteisiisi voimasuhteihisi adessive voimasuhteellasi voimasuhteillasi ablative voimasuhteeltasi voimasuhteiltasi allative voimasuhteellesi voimasuhteillesi essive voimasuhteenasi voimasuhteinasi translative voimasuhteeksesi voimasuhteiksesi abessive voimasuhteettasi voimasuhteittasi instructive — — comitative — voimasuhteinesi first-person plural possessor singular plural nominative voimasuhteemme voimasuhteemme accusative nom. voimasuhteemme voimasuhteemme gen. voimasuhteemme genitive voimasuhteemme voimasuhteidemme voimasuhteittemme partitive voimasuhdettamme voimasuhteitamme inessive voimasuhteessamme voimasuhteissamme elative voimasuhteestamme voimasuhteistamme illative voimasuhteeseemme voimasuhteisiimme voimasuhteihimme adessive voimasuhteellamme voimasuhteillamme ablative voimasuhteeltamme voimasuhteiltamme allative voimasuhteellemme voimasuhteillemme essive voimasuhteenamme voimasuhteinamme translative voimasuhteeksemme voimasuhteiksemme abessive voimasuhteettamme voimasuhteittamme instructive — — comitative — voimasuhteinemme second-person plural possessor singular plural nominative voimasuhteenne voimasuhteenne accusative nom. voimasuhteenne voimasuhteenne gen. voimasuhteenne genitive voimasuhteenne voimasuhteidenne voimasuhteittenne partitive voimasuhdettanne voimasuhteitanne inessive voimasuhteessanne voimasuhteissanne elative voimasuhteestanne voimasuhteistanne illative voimasuhteeseenne voimasuhteisiinne voimasuhteihinne adessive voimasuhteellanne voimasuhteillanne ablative voimasuhteeltanne voimasuhteiltanne allative voimasuhteellenne voimasuhteillenne essive voimasuhteenanne voimasuhteinanne translative voimasuhteeksenne voimasuhteiksenne abessive voimasuhteettanne voimasuhteittanne instructive — — comitative — voimasuhteinenne third-person possessor singular plural nominative voimasuhteensa voimasuhteensa accusative nom. voimasuhteensa voimasuhteensa gen. voimasuhteensa genitive voimasuhteensa voimasuhteidensa voimasuhteittensa partitive voimasuhdettaan voimasuhdettansa voimasuhteitaan voimasuhteitansa inessive voimasuhteessaan voimasuhteessansa voimasuhteissaan voimasuhteissansa elative voimasuhteestaan voimasuhteestansa voimasuhteistaan voimasuhteistansa illative voimasuhteeseensa voimasuhteisiinsa voimasuhteihinsa adessive voimasuhteellaan voimasuhteellansa voimasuhteillaan voimasuhteillansa ablative voimasuhteeltaan voimasuhteeltansa voimasuhteiltaan voimasuhteiltansa allative voimasuhteelleen voimasuhteellensa voimasuhteilleen voimasuhteillensa essive voimasuhteenaan voimasuhteenansa voimasuhteinaan voimasuhteinansa translative voimasuhteekseen voimasuhteeksensa voimasuhteikseen voimasuhteiksensa abessive voimasuhteettaan voimasuhteettansa voimasuhteittaan voimasuhteittansa instructive — — comitative — voimasuhteineen voimasuhteinensa

See also

• voimatasapaino

Further reading

• “voimasuhde”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04