Jump to content

vingutus

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

vinguttaa +‎ -us

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈʋiŋːutus/, [ˈʋiŋːut̪us̠]
  • Rhymes: -iŋːutus
  • Hyphenation(key): vin‧gu‧tus

Noun

[edit]

vingutus

  1. making (something) squeak
  2. (colloquial) using heavily
  3. flexing (one's credit card)

Declension

[edit]
Inflection of vingutus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative vingutus vingutukset
genitive vingutuksen vingutusten
vingutuksien
partitive vingutusta vingutuksia
illative vingutukseen vingutuksiin
singular plural
nominative vingutus vingutukset
accusative nom. vingutus vingutukset
gen. vingutuksen
genitive vingutuksen vingutusten
vingutuksien
partitive vingutusta vingutuksia
inessive vingutuksessa vingutuksissa
elative vingutuksesta vingutuksista
illative vingutukseen vingutuksiin
adessive vingutuksella vingutuksilla
ablative vingutukselta vingutuksilta
allative vingutukselle vingutuksille
essive vingutuksena vingutuksina
translative vingutukseksi vingutuksiksi
abessive vingutuksetta vingutuksitta
instructive vingutuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of vingutus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

Further reading

[edit]