vimmastuminen

Finnish

Etymology

vimmastua +‎ -minen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋimːɑstuminen/, [ˈʋimːɑ̝s̠ˌtumine̞n]
• Rhymes: -uminen
• Hyphenation^(key): vim‧mas‧tu‧mi‧nen

Noun

vimmastuminen

1. verbal noun of vimmastua
   1. becoming furious

Declension

Inflection of vimmastuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		vimmastuminen	vimmastumiset
genitive		vimmastumisen	vimmastumisten vimmastumisien
partitive		vimmastumista	vimmastumisia
illative		vimmastumiseen	vimmastumisiin
		singular	plural
nominative		vimmastuminen	vimmastumiset
accusative	nom.	vimmastuminen	vimmastumiset
	gen.	vimmastumisen
genitive		vimmastumisen	vimmastumisten vimmastumisien
partitive		vimmastumista	vimmastumisia
inessive		vimmastumisessa	vimmastumisissa
elative		vimmastumisesta	vimmastumisista
illative		vimmastumiseen	vimmastumisiin
adessive		vimmastumisella	vimmastumisilla
ablative		vimmastumiselta	vimmastumisilta
allative		vimmastumiselle	vimmastumisille
essive		vimmastumisena	vimmastumisina
translative		vimmastumiseksi	vimmastumisiksi
abessive		vimmastumisetta	vimmastumisitta
instructive		—	vimmastumisin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of vimmastuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative vimmastumiseni vimmastumiseni accusative nom. vimmastumiseni vimmastumiseni gen. vimmastumiseni genitive vimmastumiseni vimmastumisteni vimmastumisieni partitive vimmastumistani vimmastumisiani inessive vimmastumisessani vimmastumisissani elative vimmastumisestani vimmastumisistani illative vimmastumiseeni vimmastumisiini adessive vimmastumisellani vimmastumisillani ablative vimmastumiseltani vimmastumisiltani allative vimmastumiselleni vimmastumisilleni essive vimmastumisenani vimmastumisinani translative vimmastumisekseni vimmastumisikseni abessive vimmastumisettani vimmastumisittani instructive — — comitative — vimmastumisineni second-person singular possessor singular plural nominative vimmastumisesi vimmastumisesi accusative nom. vimmastumisesi vimmastumisesi gen. vimmastumisesi genitive vimmastumisesi vimmastumistesi vimmastumisiesi partitive vimmastumistasi vimmastumisiasi inessive vimmastumisessasi vimmastumisissasi elative vimmastumisestasi vimmastumisistasi illative vimmastumiseesi vimmastumisiisi adessive vimmastumisellasi vimmastumisillasi ablative vimmastumiseltasi vimmastumisiltasi allative vimmastumisellesi vimmastumisillesi essive vimmastumisenasi vimmastumisinasi translative vimmastumiseksesi vimmastumisiksesi abessive vimmastumisettasi vimmastumisittasi instructive — — comitative — vimmastumisinesi first-person plural possessor singular plural nominative vimmastumisemme vimmastumisemme accusative nom. vimmastumisemme vimmastumisemme gen. vimmastumisemme genitive vimmastumisemme vimmastumistemme vimmastumisiemme partitive vimmastumistamme vimmastumisiamme inessive vimmastumisessamme vimmastumisissamme elative vimmastumisestamme vimmastumisistamme illative vimmastumiseemme vimmastumisiimme adessive vimmastumisellamme vimmastumisillamme ablative vimmastumiseltamme vimmastumisiltamme allative vimmastumisellemme vimmastumisillemme essive vimmastumisenamme vimmastumisinamme translative vimmastumiseksemme vimmastumisiksemme abessive vimmastumisettamme vimmastumisittamme instructive — — comitative — vimmastumisinemme second-person plural possessor singular plural nominative vimmastumisenne vimmastumisenne accusative nom. vimmastumisenne vimmastumisenne gen. vimmastumisenne genitive vimmastumisenne vimmastumistenne vimmastumisienne partitive vimmastumistanne vimmastumisianne inessive vimmastumisessanne vimmastumisissanne elative vimmastumisestanne vimmastumisistanne illative vimmastumiseenne vimmastumisiinne adessive vimmastumisellanne vimmastumisillanne ablative vimmastumiseltanne vimmastumisiltanne allative vimmastumisellenne vimmastumisillenne essive vimmastumisenanne vimmastumisinanne translative vimmastumiseksenne vimmastumisiksenne abessive vimmastumisettanne vimmastumisittanne instructive — — comitative — vimmastumisinenne third-person possessor singular plural nominative vimmastumisensa vimmastumisensa accusative nom. vimmastumisensa vimmastumisensa gen. vimmastumisensa genitive vimmastumisensa vimmastumistensa vimmastumisiensa partitive vimmastumistaan vimmastumistansa vimmastumisiaan vimmastumisiansa inessive vimmastumisessaan vimmastumisessansa vimmastumisissaan vimmastumisissansa elative vimmastumisestaan vimmastumisestansa vimmastumisistaan vimmastumisistansa illative vimmastumiseensa vimmastumisiinsa adessive vimmastumisellaan vimmastumisellansa vimmastumisillaan vimmastumisillansa ablative vimmastumiseltaan vimmastumiseltansa vimmastumisiltaan vimmastumisiltansa allative vimmastumiselleen vimmastumisellensa vimmastumisilleen vimmastumisillensa essive vimmastumisenaan vimmastumisenansa vimmastumisinaan vimmastumisinansa translative vimmastumisekseen vimmastumiseksensa vimmastumisikseen vimmastumisiksensa abessive vimmastumisettaan vimmastumisettansa vimmastumisittaan vimmastumisittansa instructive — — comitative — vimmastumisineen vimmastumisinensa