viisihenkinen

Finnish

Etymology

viisi +‎ henki +‎ -inen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋiːsiˌheŋkinen/, [ˈʋiːs̠iˌhe̞ŋk̟ine̞n]
• Rhymes: -eŋkinen
• Hyphenation^(key): viisi‧henki‧nen

Adjective

viisihenkinen

1. with five persons

Declension

Inflection of viisihenkinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		viisihenkinen	viisihenkiset
genitive		viisihenkisen	viisihenkisten viisihenkisien
partitive		viisihenkistä	viisihenkisiä
illative		viisihenkiseen	viisihenkisiin
		singular	plural
nominative		viisihenkinen	viisihenkiset
accusative	nom.	viisihenkinen	viisihenkiset
	gen.	viisihenkisen
genitive		viisihenkisen	viisihenkisten viisihenkisien
partitive		viisihenkistä	viisihenkisiä
inessive		viisihenkisessä	viisihenkisissä
elative		viisihenkisestä	viisihenkisistä
illative		viisihenkiseen	viisihenkisiin
adessive		viisihenkisellä	viisihenkisillä
ablative		viisihenkiseltä	viisihenkisiltä
allative		viisihenkiselle	viisihenkisille
essive		viisihenkisenä	viisihenkisinä
translative		viisihenkiseksi	viisihenkisiksi
abessive		viisihenkisettä	viisihenkisittä
instructive		—	viisihenkisin
comitative		—	viisihenkisine

Possessive forms of viisihenkinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative viisihenkiseni viisihenkiseni accusative nom. viisihenkiseni viisihenkiseni gen. viisihenkiseni genitive viisihenkiseni viisihenkisteni viisihenkisieni partitive viisihenkistäni viisihenkisiäni inessive viisihenkisessäni viisihenkisissäni elative viisihenkisestäni viisihenkisistäni illative viisihenkiseeni viisihenkisiini adessive viisihenkiselläni viisihenkisilläni ablative viisihenkiseltäni viisihenkisiltäni allative viisihenkiselleni viisihenkisilleni essive viisihenkisenäni viisihenkisinäni translative viisihenkisekseni viisihenkisikseni abessive viisihenkisettäni viisihenkisittäni instructive — — comitative — viisihenkisineni second-person singular possessor singular plural nominative viisihenkisesi viisihenkisesi accusative nom. viisihenkisesi viisihenkisesi gen. viisihenkisesi genitive viisihenkisesi viisihenkistesi viisihenkisiesi partitive viisihenkistäsi viisihenkisiäsi inessive viisihenkisessäsi viisihenkisissäsi elative viisihenkisestäsi viisihenkisistäsi illative viisihenkiseesi viisihenkisiisi adessive viisihenkiselläsi viisihenkisilläsi ablative viisihenkiseltäsi viisihenkisiltäsi allative viisihenkisellesi viisihenkisillesi essive viisihenkisenäsi viisihenkisinäsi translative viisihenkiseksesi viisihenkisiksesi abessive viisihenkisettäsi viisihenkisittäsi instructive — — comitative — viisihenkisinesi first-person plural possessor singular plural nominative viisihenkisemme viisihenkisemme accusative nom. viisihenkisemme viisihenkisemme gen. viisihenkisemme genitive viisihenkisemme viisihenkistemme viisihenkisiemme partitive viisihenkistämme viisihenkisiämme inessive viisihenkisessämme viisihenkisissämme elative viisihenkisestämme viisihenkisistämme illative viisihenkiseemme viisihenkisiimme adessive viisihenkisellämme viisihenkisillämme ablative viisihenkiseltämme viisihenkisiltämme allative viisihenkisellemme viisihenkisillemme essive viisihenkisenämme viisihenkisinämme translative viisihenkiseksemme viisihenkisiksemme abessive viisihenkisettämme viisihenkisittämme instructive — — comitative — viisihenkisinemme second-person plural possessor singular plural nominative viisihenkisenne viisihenkisenne accusative nom. viisihenkisenne viisihenkisenne gen. viisihenkisenne genitive viisihenkisenne viisihenkistenne viisihenkisienne partitive viisihenkistänne viisihenkisiänne inessive viisihenkisessänne viisihenkisissänne elative viisihenkisestänne viisihenkisistänne illative viisihenkiseenne viisihenkisiinne adessive viisihenkisellänne viisihenkisillänne ablative viisihenkiseltänne viisihenkisiltänne allative viisihenkisellenne viisihenkisillenne essive viisihenkisenänne viisihenkisinänne translative viisihenkiseksenne viisihenkisiksenne abessive viisihenkisettänne viisihenkisittänne instructive — — comitative — viisihenkisinenne third-person possessor singular plural nominative viisihenkisensä viisihenkisensä accusative nom. viisihenkisensä viisihenkisensä gen. viisihenkisensä genitive viisihenkisensä viisihenkistensä viisihenkisiensä partitive viisihenkistään viisihenkistänsä viisihenkisiään viisihenkisiänsä inessive viisihenkisessään viisihenkisessänsä viisihenkisissään viisihenkisissänsä elative viisihenkisestään viisihenkisestänsä viisihenkisistään viisihenkisistänsä illative viisihenkiseensä viisihenkisiinsä adessive viisihenkisellään viisihenkisellänsä viisihenkisillään viisihenkisillänsä ablative viisihenkiseltään viisihenkiseltänsä viisihenkisiltään viisihenkisiltänsä allative viisihenkiselleen viisihenkisellensä viisihenkisilleen viisihenkisillensä essive viisihenkisenään viisihenkisenänsä viisihenkisinään viisihenkisinänsä translative viisihenkisekseen viisihenkiseksensä viisihenkisikseen viisihenkisiksensä abessive viisihenkisettään viisihenkisettänsä viisihenkisittään viisihenkisittänsä instructive — — comitative — viisihenkisineen viisihenkisinensä

Further reading

• “viisihenkinen”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04