vietteleminen

Finnish

Etymology

vietellä +‎ -minen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋie̯tːeleminen/, [ˈʋie̞̯t̪ːe̞ˌle̞mine̞n]
• Rhymes: -eminen
• Hyphenation^(key): viet‧te‧le‧mi‧nen

Noun

vietteleminen

1. verbal noun of vietellä
   1. luring, tempting, enticing, seducing

Declension

Inflection of vietteleminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		vietteleminen	viettelemiset
genitive		viettelemisen	viettelemisten viettelemisien
partitive		viettelemistä	viettelemisiä
illative		viettelemiseen	viettelemisiin
		singular	plural
nominative		vietteleminen	viettelemiset
accusative	nom.	vietteleminen	viettelemiset
	gen.	viettelemisen
genitive		viettelemisen	viettelemisten viettelemisien
partitive		viettelemistä	viettelemisiä
inessive		viettelemisessä	viettelemisissä
elative		viettelemisestä	viettelemisistä
illative		viettelemiseen	viettelemisiin
adessive		viettelemisellä	viettelemisillä
ablative		viettelemiseltä	viettelemisiltä
allative		viettelemiselle	viettelemisille
essive		viettelemisenä	viettelemisinä
translative		viettelemiseksi	viettelemisiksi
abessive		viettelemisettä	viettelemisittä
instructive		—	viettelemisin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of vietteleminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative viettelemiseni viettelemiseni accusative nom. viettelemiseni viettelemiseni gen. viettelemiseni genitive viettelemiseni viettelemisteni viettelemisieni partitive viettelemistäni viettelemisiäni inessive viettelemisessäni viettelemisissäni elative viettelemisestäni viettelemisistäni illative viettelemiseeni viettelemisiini adessive viettelemiselläni viettelemisilläni ablative viettelemiseltäni viettelemisiltäni allative viettelemiselleni viettelemisilleni essive viettelemisenäni viettelemisinäni translative viettelemisekseni viettelemisikseni abessive viettelemisettäni viettelemisittäni instructive — — comitative — viettelemisineni second-person singular possessor singular plural nominative viettelemisesi viettelemisesi accusative nom. viettelemisesi viettelemisesi gen. viettelemisesi genitive viettelemisesi viettelemistesi viettelemisiesi partitive viettelemistäsi viettelemisiäsi inessive viettelemisessäsi viettelemisissäsi elative viettelemisestäsi viettelemisistäsi illative viettelemiseesi viettelemisiisi adessive viettelemiselläsi viettelemisilläsi ablative viettelemiseltäsi viettelemisiltäsi allative viettelemisellesi viettelemisillesi essive viettelemisenäsi viettelemisinäsi translative viettelemiseksesi viettelemisiksesi abessive viettelemisettäsi viettelemisittäsi instructive — — comitative — viettelemisinesi first-person plural possessor singular plural nominative viettelemisemme viettelemisemme accusative nom. viettelemisemme viettelemisemme gen. viettelemisemme genitive viettelemisemme viettelemistemme viettelemisiemme partitive viettelemistämme viettelemisiämme inessive viettelemisessämme viettelemisissämme elative viettelemisestämme viettelemisistämme illative viettelemiseemme viettelemisiimme adessive viettelemisellämme viettelemisillämme ablative viettelemiseltämme viettelemisiltämme allative viettelemisellemme viettelemisillemme essive viettelemisenämme viettelemisinämme translative viettelemiseksemme viettelemisiksemme abessive viettelemisettämme viettelemisittämme instructive — — comitative — viettelemisinemme second-person plural possessor singular plural nominative viettelemisenne viettelemisenne accusative nom. viettelemisenne viettelemisenne gen. viettelemisenne genitive viettelemisenne viettelemistenne viettelemisienne partitive viettelemistänne viettelemisiänne inessive viettelemisessänne viettelemisissänne elative viettelemisestänne viettelemisistänne illative viettelemiseenne viettelemisiinne adessive viettelemisellänne viettelemisillänne ablative viettelemiseltänne viettelemisiltänne allative viettelemisellenne viettelemisillenne essive viettelemisenänne viettelemisinänne translative viettelemiseksenne viettelemisiksenne abessive viettelemisettänne viettelemisittänne instructive — — comitative — viettelemisinenne third-person possessor singular plural nominative viettelemisensä viettelemisensä accusative nom. viettelemisensä viettelemisensä gen. viettelemisensä genitive viettelemisensä viettelemistensä viettelemisiensä partitive viettelemistään viettelemistänsä viettelemisiään viettelemisiänsä inessive viettelemisessään viettelemisessänsä viettelemisissään viettelemisissänsä elative viettelemisestään viettelemisestänsä viettelemisistään viettelemisistänsä illative viettelemiseensä viettelemisiinsä adessive viettelemisellään viettelemisellänsä viettelemisillään viettelemisillänsä ablative viettelemiseltään viettelemiseltänsä viettelemisiltään viettelemisiltänsä allative viettelemiselleen viettelemisellensä viettelemisilleen viettelemisillensä essive viettelemisenään viettelemisenänsä viettelemisinään viettelemisinänsä translative viettelemisekseen viettelemiseksensä viettelemisikseen viettelemisiksensä abessive viettelemisettään viettelemisettänsä viettelemisittään viettelemisittänsä instructive — — comitative — viettelemisineen viettelemisinensä