vastaanotin

Finnish

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋɑstɑːnˌotin/, [ˈʋɑ̝s̠tɑ̝ːnˌo̞t̪in]
• Rhymes: -otin
• Hyphenation^(key): vastaan‧otin

Etymology 1

vastaanottaa +‎ -in

Noun

vastaanotin

1. receiver, set (device for receiving broadcast radio waves; a radio or television)

Declension

Inflection of vastaanotin (Kotus type 33*C/kytkin, tt-t gradation)
nominative		vastaanotin	vastaanottimet
genitive		vastaanottimen	vastaanottimien vastaanotinten
partitive		vastaanotinta	vastaanottimia
illative		vastaanottimeen	vastaanottimiin
		singular	plural
nominative		vastaanotin	vastaanottimet
accusative	nom.	vastaanotin	vastaanottimet
	gen.	vastaanottimen
genitive		vastaanottimen	vastaanottimien vastaanotinten
partitive		vastaanotinta	vastaanottimia
inessive		vastaanottimessa	vastaanottimissa
elative		vastaanottimesta	vastaanottimista
illative		vastaanottimeen	vastaanottimiin
adessive		vastaanottimella	vastaanottimilla
ablative		vastaanottimelta	vastaanottimilta
allative		vastaanottimelle	vastaanottimille
essive		vastaanottimena	vastaanottimina
translative		vastaanottimeksi	vastaanottimiksi
abessive		vastaanottimetta	vastaanottimitta
instructive		—	vastaanottimin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of vastaanotin (Kotus type 33*C/kytkin, tt-t gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative vastaanottimeni vastaanottimeni accusative nom. vastaanottimeni vastaanottimeni gen. vastaanottimeni genitive vastaanottimeni vastaanottimieni vastaanotinteni partitive vastaanotintani vastaanottimiani inessive vastaanottimessani vastaanottimissani elative vastaanottimestani vastaanottimistani illative vastaanottimeeni vastaanottimiini adessive vastaanottimellani vastaanottimillani ablative vastaanottimeltani vastaanottimiltani allative vastaanottimelleni vastaanottimilleni essive vastaanottimenani vastaanottiminani translative vastaanottimekseni vastaanottimikseni abessive vastaanottimettani vastaanottimittani instructive — — comitative — vastaanottimineni second-person singular possessor singular plural nominative vastaanottimesi vastaanottimesi accusative nom. vastaanottimesi vastaanottimesi gen. vastaanottimesi genitive vastaanottimesi vastaanottimiesi vastaanotintesi partitive vastaanotintasi vastaanottimiasi inessive vastaanottimessasi vastaanottimissasi elative vastaanottimestasi vastaanottimistasi illative vastaanottimeesi vastaanottimiisi adessive vastaanottimellasi vastaanottimillasi ablative vastaanottimeltasi vastaanottimiltasi allative vastaanottimellesi vastaanottimillesi essive vastaanottimenasi vastaanottiminasi translative vastaanottimeksesi vastaanottimiksesi abessive vastaanottimettasi vastaanottimittasi instructive — — comitative — vastaanottiminesi first-person plural possessor singular plural nominative vastaanottimemme vastaanottimemme accusative nom. vastaanottimemme vastaanottimemme gen. vastaanottimemme genitive vastaanottimemme vastaanottimiemme vastaanotintemme partitive vastaanotintamme vastaanottimiamme inessive vastaanottimessamme vastaanottimissamme elative vastaanottimestamme vastaanottimistamme illative vastaanottimeemme vastaanottimiimme adessive vastaanottimellamme vastaanottimillamme ablative vastaanottimeltamme vastaanottimiltamme allative vastaanottimellemme vastaanottimillemme essive vastaanottimenamme vastaanottiminamme translative vastaanottimeksemme vastaanottimiksemme abessive vastaanottimettamme vastaanottimittamme instructive — — comitative — vastaanottiminemme second-person plural possessor singular plural nominative vastaanottimenne vastaanottimenne accusative nom. vastaanottimenne vastaanottimenne gen. vastaanottimenne genitive vastaanottimenne vastaanottimienne vastaanotintenne partitive vastaanotintanne vastaanottimianne inessive vastaanottimessanne vastaanottimissanne elative vastaanottimestanne vastaanottimistanne illative vastaanottimeenne vastaanottimiinne adessive vastaanottimellanne vastaanottimillanne ablative vastaanottimeltanne vastaanottimiltanne allative vastaanottimellenne vastaanottimillenne essive vastaanottimenanne vastaanottiminanne translative vastaanottimeksenne vastaanottimiksenne abessive vastaanottimettanne vastaanottimittanne instructive — — comitative — vastaanottiminenne third-person possessor singular plural nominative vastaanottimensa vastaanottimensa accusative nom. vastaanottimensa vastaanottimensa gen. vastaanottimensa genitive vastaanottimensa vastaanottimiensa vastaanotintensa partitive vastaanotintaan vastaanotintansa vastaanottimiaan vastaanottimiansa inessive vastaanottimessaan vastaanottimessansa vastaanottimissaan vastaanottimissansa elative vastaanottimestaan vastaanottimestansa vastaanottimistaan vastaanottimistansa illative vastaanottimeensa vastaanottimiinsa adessive vastaanottimellaan vastaanottimellansa vastaanottimillaan vastaanottimillansa ablative vastaanottimeltaan vastaanottimeltansa vastaanottimiltaan vastaanottimiltansa allative vastaanottimelleen vastaanottimellensa vastaanottimilleen vastaanottimillensa essive vastaanottimenaan vastaanottimenansa vastaanottiminaan vastaanottiminansa translative vastaanottimekseen vastaanottimeksensa vastaanottimikseen vastaanottimiksensa abessive vastaanottimettaan vastaanottimettansa vastaanottimittaan vastaanottimittansa instructive — — comitative — vastaanottimineen vastaanottiminensa

Derived terms

compounds

• henkilöhakuvastaanotin
• lyhytaaltovastaanotin
• radiovastaanotin
• stereovastaanotin
• televisiovastaanotin
• tv-vastaanotin
• värivastaanotin

 

Further reading

• “vastaanotin”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Etymology 2

Verb

vastaanotin

1. first-person singular past indicative of vastaanottaa