vanhentuminen

Finnish

Etymology

vanhentua +‎ -minen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋɑnhentuminen/, [ˈʋɑ̝nhe̞n̪ˌt̪umine̞n]
• Rhymes: -uminen
• Hyphenation^(key): van‧hen‧tu‧mi‧nen

Noun

vanhentuminen

1. verbal noun of vanhentua
   1. Synonym of vanheneminen

Declension

Inflection of vanhentuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		vanhentuminen	vanhentumiset
genitive		vanhentumisen	vanhentumisten vanhentumisien
partitive		vanhentumista	vanhentumisia
illative		vanhentumiseen	vanhentumisiin
		singular	plural
nominative		vanhentuminen	vanhentumiset
accusative	nom.	vanhentuminen	vanhentumiset
	gen.	vanhentumisen
genitive		vanhentumisen	vanhentumisten vanhentumisien
partitive		vanhentumista	vanhentumisia
inessive		vanhentumisessa	vanhentumisissa
elative		vanhentumisesta	vanhentumisista
illative		vanhentumiseen	vanhentumisiin
adessive		vanhentumisella	vanhentumisilla
ablative		vanhentumiselta	vanhentumisilta
allative		vanhentumiselle	vanhentumisille
essive		vanhentumisena	vanhentumisina
translative		vanhentumiseksi	vanhentumisiksi
abessive		vanhentumisetta	vanhentumisitta
instructive		—	vanhentumisin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of vanhentuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative vanhentumiseni vanhentumiseni accusative nom. vanhentumiseni vanhentumiseni gen. vanhentumiseni genitive vanhentumiseni vanhentumisteni vanhentumisieni partitive vanhentumistani vanhentumisiani inessive vanhentumisessani vanhentumisissani elative vanhentumisestani vanhentumisistani illative vanhentumiseeni vanhentumisiini adessive vanhentumisellani vanhentumisillani ablative vanhentumiseltani vanhentumisiltani allative vanhentumiselleni vanhentumisilleni essive vanhentumisenani vanhentumisinani translative vanhentumisekseni vanhentumisikseni abessive vanhentumisettani vanhentumisittani instructive — — comitative — vanhentumisineni second-person singular possessor singular plural nominative vanhentumisesi vanhentumisesi accusative nom. vanhentumisesi vanhentumisesi gen. vanhentumisesi genitive vanhentumisesi vanhentumistesi vanhentumisiesi partitive vanhentumistasi vanhentumisiasi inessive vanhentumisessasi vanhentumisissasi elative vanhentumisestasi vanhentumisistasi illative vanhentumiseesi vanhentumisiisi adessive vanhentumisellasi vanhentumisillasi ablative vanhentumiseltasi vanhentumisiltasi allative vanhentumisellesi vanhentumisillesi essive vanhentumisenasi vanhentumisinasi translative vanhentumiseksesi vanhentumisiksesi abessive vanhentumisettasi vanhentumisittasi instructive — — comitative — vanhentumisinesi first-person plural possessor singular plural nominative vanhentumisemme vanhentumisemme accusative nom. vanhentumisemme vanhentumisemme gen. vanhentumisemme genitive vanhentumisemme vanhentumistemme vanhentumisiemme partitive vanhentumistamme vanhentumisiamme inessive vanhentumisessamme vanhentumisissamme elative vanhentumisestamme vanhentumisistamme illative vanhentumiseemme vanhentumisiimme adessive vanhentumisellamme vanhentumisillamme ablative vanhentumiseltamme vanhentumisiltamme allative vanhentumisellemme vanhentumisillemme essive vanhentumisenamme vanhentumisinamme translative vanhentumiseksemme vanhentumisiksemme abessive vanhentumisettamme vanhentumisittamme instructive — — comitative — vanhentumisinemme second-person plural possessor singular plural nominative vanhentumisenne vanhentumisenne accusative nom. vanhentumisenne vanhentumisenne gen. vanhentumisenne genitive vanhentumisenne vanhentumistenne vanhentumisienne partitive vanhentumistanne vanhentumisianne inessive vanhentumisessanne vanhentumisissanne elative vanhentumisestanne vanhentumisistanne illative vanhentumiseenne vanhentumisiinne adessive vanhentumisellanne vanhentumisillanne ablative vanhentumiseltanne vanhentumisiltanne allative vanhentumisellenne vanhentumisillenne essive vanhentumisenanne vanhentumisinanne translative vanhentumiseksenne vanhentumisiksenne abessive vanhentumisettanne vanhentumisittanne instructive — — comitative — vanhentumisinenne third-person possessor singular plural nominative vanhentumisensa vanhentumisensa accusative nom. vanhentumisensa vanhentumisensa gen. vanhentumisensa genitive vanhentumisensa vanhentumistensa vanhentumisiensa partitive vanhentumistaan vanhentumistansa vanhentumisiaan vanhentumisiansa inessive vanhentumisessaan vanhentumisessansa vanhentumisissaan vanhentumisissansa elative vanhentumisestaan vanhentumisestansa vanhentumisistaan vanhentumisistansa illative vanhentumiseensa vanhentumisiinsa adessive vanhentumisellaan vanhentumisellansa vanhentumisillaan vanhentumisillansa ablative vanhentumiseltaan vanhentumiseltansa vanhentumisiltaan vanhentumisiltansa allative vanhentumiselleen vanhentumisellensa vanhentumisilleen vanhentumisillensa essive vanhentumisenaan vanhentumisenansa vanhentumisinaan vanhentumisinansa translative vanhentumisekseen vanhentumiseksensa vanhentumisikseen vanhentumisiksensa abessive vanhentumisettaan vanhentumisettansa vanhentumisittaan vanhentumisittansa instructive — — comitative — vanhentumisineen vanhentumisinensa

Derived terms

compounds

• vanhentumisaika
• vanhentumissääntö