valottua

Finnish

Etymology

valottaa (“to expose”) +‎ -ua

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋɑlotːuɑˣ/, [ˈʋɑ̝lo̞t̪̚ˌt̪uɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -uɑ
• Hyphenation^(key): va‧lot‧tua

Verb

valottua

1. (intransitive) To be exposed (to light).

Conjugation

Inflection of valottua (Kotus type 52*C/sanoa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		valotun	en valotu	1st sing.	olen valottunut	en ole valottunut
2nd sing.		valotut	et valotu	2nd sing.	olet valottunut	et ole valottunut
3rd sing.		valottuu	ei valotu	3rd sing.	on valottunut	ei ole valottunut
1st plur.		valotumme	emme valotu	1st plur.	olemme valottuneet	emme ole valottuneet
2nd plur.		valotutte	ette valotu	2nd plur.	olette valottuneet	ette ole valottuneet
3rd plur.		valottuvat	eivät valotu	3rd plur.	ovat valottuneet	eivät ole valottuneet
passive		valotutaan	ei valotuta	passive	on valotuttu	ei ole valotuttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		valotuin	en valottunut	1st sing.	olin valottunut	en ollut valottunut
2nd sing.		valotuit	et valottunut	2nd sing.	olit valottunut	et ollut valottunut
3rd sing.		valottui	ei valottunut	3rd sing.	oli valottunut	ei ollut valottunut
1st plur.		valotuimme	emme valottuneet	1st plur.	olimme valottuneet	emme olleet valottuneet
2nd plur.		valotuitte	ette valottuneet	2nd plur.	olitte valottuneet	ette olleet valottuneet
3rd plur.		valottuivat	eivät valottuneet	3rd plur.	olivat valottuneet	eivät olleet valottuneet
passive		valotuttiin	ei valotuttu	passive	oli valotuttu	ei ollut valotuttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		valottuisin	en valottuisi	1st sing.	olisin valottunut	en olisi valottunut
2nd sing.		valottuisit	et valottuisi	2nd sing.	olisit valottunut	et olisi valottunut
3rd sing.		valottuisi	ei valottuisi	3rd sing.	olisi valottunut	ei olisi valottunut
1st plur.		valottuisimme	emme valottuisi	1st plur.	olisimme valottuneet	emme olisi valottuneet
2nd plur.		valottuisitte	ette valottuisi	2nd plur.	olisitte valottuneet	ette olisi valottuneet
3rd plur.		valottuisivat	eivät valottuisi	3rd plur.	olisivat valottuneet	eivät olisi valottuneet
passive		valotuttaisiin	ei valotuttaisi	passive	olisi valotuttu	ei olisi valotuttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		valotu	älä valotu	2nd sing.	—	—
3rd sing.		valottukoon	älköön valottuko	3rd sing.	olkoon valottunut	älköön olko valottunut
1st plur.		valottukaamme	älkäämme valottuko	1st plur.	—	—
2nd plur.		valottukaa	älkää valottuko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		valottukoot	älkööt valottuko	3rd plur.	olkoot valottuneet	älkööt olko valottuneet
passive		valotuttakoon	älköön valotuttako	passive	olkoon valotuttu	älköön olko valotuttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		valottunen	en valottune	1st sing.	lienen valottunut	en liene valottunut
2nd sing.		valottunet	et valottune	2nd sing.	lienet valottunut	et liene valottunut
3rd sing.		valottunee	ei valottune	3rd sing.	lienee valottunut	ei liene valottunut
1st plur.		valottunemme	emme valottune	1st plur.	lienemme valottuneet	emme liene valottuneet
2nd plur.		valottunette	ette valottune	2nd plur.	lienette valottuneet	ette liene valottuneet
3rd plur.		valottunevat	eivät valottune	3rd plur.	lienevät valottuneet	eivät liene valottuneet
passive		valotuttaneen	ei valotuttane	passive	lienee valotuttu	ei liene valotuttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		valottua		present	valottuva	valotuttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st valottuakseni valottuaksemme 2nd valottuaksesi valottuaksenne 3rd valottuakseen valottuaksensa		past	valottunut	valotuttu
2nd	inessive2	valottuessa	valotuttaessa	agent4	valottuma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st valottuessani valottuessamme 2nd valottuessasi valottuessanne 3rd valottuessaan valottuessansa		negative	valottumaton
	instructive	valottuen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	valottumassa	—
	elative	valottumasta	—
	illative	valottumaan	—
	adessive	valottumalla	—
	abessive	valottumatta	—
	instructive	valottuman	valotuttaman
4th3	verbal noun	valottuminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st valottumaisillani valottumaisillamme 2nd valottumaisillasi valottumaisillanne 3rd valottumaisillaan valottumaisillansa

Further reading

• “valottua”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04

Anagrams

• luottava, ulvottaa