Jump to content

vakoilija

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

vakoilla +‎ -ja

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈʋɑkoi̯lijɑ/, [ˈʋɑ̝ko̞i̯ˌlijɑ̝]
  • Rhymes: -ijɑ
  • Hyphenation(key): va‧koi‧li‧ja

Noun

[edit]

vakoilija

  1. A spy.

Declension

[edit]
Inflection of vakoilija (Kotus type 12/kulkija, no gradation)
nominative vakoilija vakoilijat
genitive vakoilijan vakoilijoiden
vakoilijoitten
partitive vakoilijaa vakoilijoita
illative vakoilijaan vakoilijoihin
singular plural
nominative vakoilija vakoilijat
accusative nom. vakoilija vakoilijat
gen. vakoilijan
genitive vakoilijan vakoilijoiden
vakoilijoitten
vakoilijain rare
partitive vakoilijaa vakoilijoita
inessive vakoilijassa vakoilijoissa
elative vakoilijasta vakoilijoista
illative vakoilijaan vakoilijoihin
adessive vakoilijalla vakoilijoilla
ablative vakoilijalta vakoilijoilta
allative vakoilijalle vakoilijoille
essive vakoilijana vakoilijoina
translative vakoilijaksi vakoilijoiksi
abessive vakoilijatta vakoilijoitta
instructive vakoilijoin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of vakoilija (Kotus type 12/kulkija, no gradation)

Derived terms

[edit]
compounds
[edit]

Further reading

[edit]

Anagrams

[edit]