vakauttaminen

Finnish

Etymology

vakauttaa +‎ -minen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋɑkɑutːɑminen/, [ˈʋɑ̝kɑ̝ˌut̪ːɑ̝ˌmine̞n]
• Rhymes: -inen
• Hyphenation^(key): va‧ka‧ut‧ta‧mi‧nen

Noun

vakauttaminen

1. verbal noun of vakauttaa
   1. steadying, stabilizing

Declension

Inflection of vakauttaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		vakauttaminen	vakauttamiset
genitive		vakauttamisen	vakauttamisten vakauttamisien
partitive		vakauttamista	vakauttamisia
illative		vakauttamiseen	vakauttamisiin
		singular	plural
nominative		vakauttaminen	vakauttamiset
accusative	nom.	vakauttaminen	vakauttamiset
	gen.	vakauttamisen
genitive		vakauttamisen	vakauttamisten vakauttamisien
partitive		vakauttamista	vakauttamisia
inessive		vakauttamisessa	vakauttamisissa
elative		vakauttamisesta	vakauttamisista
illative		vakauttamiseen	vakauttamisiin
adessive		vakauttamisella	vakauttamisilla
ablative		vakauttamiselta	vakauttamisilta
allative		vakauttamiselle	vakauttamisille
essive		vakauttamisena	vakauttamisina
translative		vakauttamiseksi	vakauttamisiksi
abessive		vakauttamisetta	vakauttamisitta
instructive		—	vakauttamisin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of vakauttaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative vakauttamiseni vakauttamiseni accusative nom. vakauttamiseni vakauttamiseni gen. vakauttamiseni genitive vakauttamiseni vakauttamisteni vakauttamisieni partitive vakauttamistani vakauttamisiani inessive vakauttamisessani vakauttamisissani elative vakauttamisestani vakauttamisistani illative vakauttamiseeni vakauttamisiini adessive vakauttamisellani vakauttamisillani ablative vakauttamiseltani vakauttamisiltani allative vakauttamiselleni vakauttamisilleni essive vakauttamisenani vakauttamisinani translative vakauttamisekseni vakauttamisikseni abessive vakauttamisettani vakauttamisittani instructive — — comitative — vakauttamisineni second-person singular possessor singular plural nominative vakauttamisesi vakauttamisesi accusative nom. vakauttamisesi vakauttamisesi gen. vakauttamisesi genitive vakauttamisesi vakauttamistesi vakauttamisiesi partitive vakauttamistasi vakauttamisiasi inessive vakauttamisessasi vakauttamisissasi elative vakauttamisestasi vakauttamisistasi illative vakauttamiseesi vakauttamisiisi adessive vakauttamisellasi vakauttamisillasi ablative vakauttamiseltasi vakauttamisiltasi allative vakauttamisellesi vakauttamisillesi essive vakauttamisenasi vakauttamisinasi translative vakauttamiseksesi vakauttamisiksesi abessive vakauttamisettasi vakauttamisittasi instructive — — comitative — vakauttamisinesi first-person plural possessor singular plural nominative vakauttamisemme vakauttamisemme accusative nom. vakauttamisemme vakauttamisemme gen. vakauttamisemme genitive vakauttamisemme vakauttamistemme vakauttamisiemme partitive vakauttamistamme vakauttamisiamme inessive vakauttamisessamme vakauttamisissamme elative vakauttamisestamme vakauttamisistamme illative vakauttamiseemme vakauttamisiimme adessive vakauttamisellamme vakauttamisillamme ablative vakauttamiseltamme vakauttamisiltamme allative vakauttamisellemme vakauttamisillemme essive vakauttamisenamme vakauttamisinamme translative vakauttamiseksemme vakauttamisiksemme abessive vakauttamisettamme vakauttamisittamme instructive — — comitative — vakauttamisinemme second-person plural possessor singular plural nominative vakauttamisenne vakauttamisenne accusative nom. vakauttamisenne vakauttamisenne gen. vakauttamisenne genitive vakauttamisenne vakauttamistenne vakauttamisienne partitive vakauttamistanne vakauttamisianne inessive vakauttamisessanne vakauttamisissanne elative vakauttamisestanne vakauttamisistanne illative vakauttamiseenne vakauttamisiinne adessive vakauttamisellanne vakauttamisillanne ablative vakauttamiseltanne vakauttamisiltanne allative vakauttamisellenne vakauttamisillenne essive vakauttamisenanne vakauttamisinanne translative vakauttamiseksenne vakauttamisiksenne abessive vakauttamisettanne vakauttamisittanne instructive — — comitative — vakauttamisinenne third-person possessor singular plural nominative vakauttamisensa vakauttamisensa accusative nom. vakauttamisensa vakauttamisensa gen. vakauttamisensa genitive vakauttamisensa vakauttamistensa vakauttamisiensa partitive vakauttamistaan vakauttamistansa vakauttamisiaan vakauttamisiansa inessive vakauttamisessaan vakauttamisessansa vakauttamisissaan vakauttamisissansa elative vakauttamisestaan vakauttamisestansa vakauttamisistaan vakauttamisistansa illative vakauttamiseensa vakauttamisiinsa adessive vakauttamisellaan vakauttamisellansa vakauttamisillaan vakauttamisillansa ablative vakauttamiseltaan vakauttamiseltansa vakauttamisiltaan vakauttamisiltansa allative vakauttamiselleen vakauttamisellensa vakauttamisilleen vakauttamisillensa essive vakauttamisenaan vakauttamisenansa vakauttamisinaan vakauttamisinansa translative vakauttamisekseen vakauttamiseksensa vakauttamisikseen vakauttamisiksensa abessive vakauttamisettaan vakauttamisettansa vakauttamisittaan vakauttamisittansa instructive — — comitative — vakauttamisineen vakauttamisinensa

Derived terms

compounds

• vakauttamispolitiikka
• vakauttamissopimus