Jump to content

vaikeuttaminen

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

vaikeuttaa +‎ -minen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈʋɑi̯keutːɑminen/, [ˈʋɑ̝i̯k̟e̞ˌut̪ːɑ̝ˌmine̞n]
  • Rhymes: -inen
  • Hyphenation(key): vai‧ke‧ut‧ta‧mi‧nen

Noun

[edit]

vaikeuttaminen

  1. verbal noun of vaikeuttaa
    1. complicating, making difficult

Declension

[edit]
Inflection of vaikeuttaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative vaikeuttaminen vaikeuttamiset
genitive vaikeuttamisen vaikeuttamisten
vaikeuttamisien
partitive vaikeuttamista vaikeuttamisia
illative vaikeuttamiseen vaikeuttamisiin
singular plural
nominative vaikeuttaminen vaikeuttamiset
accusative nom. vaikeuttaminen vaikeuttamiset
gen. vaikeuttamisen
genitive vaikeuttamisen vaikeuttamisten
vaikeuttamisien
partitive vaikeuttamista vaikeuttamisia
inessive vaikeuttamisessa vaikeuttamisissa
elative vaikeuttamisesta vaikeuttamisista
illative vaikeuttamiseen vaikeuttamisiin
adessive vaikeuttamisella vaikeuttamisilla
ablative vaikeuttamiselta vaikeuttamisilta
allative vaikeuttamiselle vaikeuttamisille
essive vaikeuttamisena vaikeuttamisina
translative vaikeuttamiseksi vaikeuttamisiksi
abessive vaikeuttamisetta vaikeuttamisitta
instructive vaikeuttamisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of vaikeuttaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)