väistämätön

Finnish

Etymology

väistää +‎ -maton

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋæi̯stæmætøn/, [ˈʋæi̯s̠tæˌmæt̪ø̞n]
• Rhymes: -ætøn
• Hyphenation^(key): väis‧tä‧mä‧tön

Adjective

väistämätön (comparative väistämättömämpi, superlative väistämättömin)

1. inevitable

Declension

Inflection of väistämätön (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
nominative		väistämätön	väistämättömät
genitive		väistämättömän	väistämättömien
partitive		väistämätöntä	väistämättömiä
illative		väistämättömään	väistämättömiin
		singular	plural
nominative		väistämätön	väistämättömät
accusative	nom.	väistämätön	väistämättömät
	gen.	väistämättömän
genitive		väistämättömän	väistämättömien väistämätönten rare
partitive		väistämätöntä	väistämättömiä
inessive		väistämättömässä	väistämättömissä
elative		väistämättömästä	väistämättömistä
illative		väistämättömään	väistämättömiin
adessive		väistämättömällä	väistämättömillä
ablative		väistämättömältä	väistämättömiltä
allative		väistämättömälle	väistämättömille
essive		väistämättömänä	väistämättöminä
translative		väistämättömäksi	väistämättömiksi
abessive		väistämättömättä	väistämättömittä
instructive		—	väistämättömin
comitative		—	väistämättömine

Possessive forms of väistämätön (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative väistämättömäni väistämättömäni accusative nom. väistämättömäni väistämättömäni gen. väistämättömäni genitive väistämättömäni väistämättömieni väistämätönteni rare partitive väistämätöntäni väistämättömiäni inessive väistämättömässäni väistämättömissäni elative väistämättömästäni väistämättömistäni illative väistämättömääni väistämättömiini adessive väistämättömälläni väistämättömilläni ablative väistämättömältäni väistämättömiltäni allative väistämättömälleni väistämättömilleni essive väistämättömänäni väistämättöminäni translative väistämättömäkseni väistämättömikseni abessive väistämättömättäni väistämättömittäni instructive — — comitative — väistämättömineni second-person singular possessor singular plural nominative väistämättömäsi väistämättömäsi accusative nom. väistämättömäsi väistämättömäsi gen. väistämättömäsi genitive väistämättömäsi väistämättömiesi väistämätöntesi rare partitive väistämätöntäsi väistämättömiäsi inessive väistämättömässäsi väistämättömissäsi elative väistämättömästäsi väistämättömistäsi illative väistämättömääsi väistämättömiisi adessive väistämättömälläsi väistämättömilläsi ablative väistämättömältäsi väistämättömiltäsi allative väistämättömällesi väistämättömillesi essive väistämättömänäsi väistämättöminäsi translative väistämättömäksesi väistämättömiksesi abessive väistämättömättäsi väistämättömittäsi instructive — — comitative — väistämättöminesi first-person plural possessor singular plural nominative väistämättömämme väistämättömämme accusative nom. väistämättömämme väistämättömämme gen. väistämättömämme genitive väistämättömämme väistämättömiemme väistämätöntemme rare partitive väistämätöntämme väistämättömiämme inessive väistämättömässämme väistämättömissämme elative väistämättömästämme väistämättömistämme illative väistämättömäämme väistämättömiimme adessive väistämättömällämme väistämättömillämme ablative väistämättömältämme väistämättömiltämme allative väistämättömällemme väistämättömillemme essive väistämättömänämme väistämättöminämme translative väistämättömäksemme väistämättömiksemme abessive väistämättömättämme väistämättömittämme instructive — — comitative — väistämättöminemme second-person plural possessor singular plural nominative väistämättömänne väistämättömänne accusative nom. väistämättömänne väistämättömänne gen. väistämättömänne genitive väistämättömänne väistämättömienne väistämätöntenne rare partitive väistämätöntänne väistämättömiänne inessive väistämättömässänne väistämättömissänne elative väistämättömästänne väistämättömistänne illative väistämättömäänne väistämättömiinne adessive väistämättömällänne väistämättömillänne ablative väistämättömältänne väistämättömiltänne allative väistämättömällenne väistämättömillenne essive väistämättömänänne väistämättöminänne translative väistämättömäksenne väistämättömiksenne abessive väistämättömättänne väistämättömittänne instructive — — comitative — väistämättöminenne third-person possessor singular plural nominative väistämättömänsä väistämättömänsä accusative nom. väistämättömänsä väistämättömänsä gen. väistämättömänsä genitive väistämättömänsä väistämättömiensä väistämätöntensä rare partitive väistämätöntään väistämätöntänsä väistämättömiään väistämättömiänsä inessive väistämättömässään väistämättömässänsä väistämättömissään väistämättömissänsä elative väistämättömästään väistämättömästänsä väistämättömistään väistämättömistänsä illative väistämättömäänsä väistämättömiinsä adessive väistämättömällään väistämättömällänsä väistämättömillään väistämättömillänsä ablative väistämättömältään väistämättömältänsä väistämättömiltään väistämättömiltänsä allative väistämättömälleen väistämättömällensä väistämättömilleen väistämättömillensä essive väistämättömänään väistämättömänänsä väistämättöminään väistämättöminänsä translative väistämättömäkseen väistämättömäksensä väistämättömikseen väistämättömiksensä abessive väistämättömättään väistämättömättänsä väistämättömittään väistämättömittänsä instructive — — comitative — väistämättömineen väistämättöminensä

Derived terms

• väistämättömyys
• väistämättömästi

Participle

väistämätön

1. negative participle of väistää

Further reading

• “väistämätön”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04