väännellä

Finnish

Etymology

vääntää +‎ -ella (frequentative aspect)

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋæːnːelːæˣ/, [ˈʋæːnːe̞lːæ(ʔ)]
• Rhymes: -æːnːelːæ
• Hyphenation^(key): vään‧nel‧lä

Verb

väännellä

1. (transitive) to wring (to hold tight and twist continuously)

   Muutamat hammaslääkärin odotushuoneessa odottavista potilaista vääntelivät käsiään hermostuneesti.

   Some of the patients waiting in the dentist's office were wringing their hands nervously.

Conjugation

Inflection of väännellä (Kotus type 67*J/tulla, nt-nn gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		vääntelen	en vääntele	1st sing.	olen väännellyt	en ole väännellyt
2nd sing.		vääntelet	et vääntele	2nd sing.	olet väännellyt	et ole väännellyt
3rd sing.		vääntelee	ei vääntele	3rd sing.	on väännellyt	ei ole väännellyt
1st plur.		vääntelemme	emme vääntele	1st plur.	olemme väännelleet	emme ole väännelleet
2nd plur.		vääntelette	ette vääntele	2nd plur.	olette väännelleet	ette ole väännelleet
3rd plur.		vääntelevät	eivät vääntele	3rd plur.	ovat väännelleet	eivät ole väännelleet
passive		väännellään	ei väännellä	passive	on väännelty	ei ole väännelty
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		vääntelin	en väännellyt	1st sing.	olin väännellyt	en ollut väännellyt
2nd sing.		vääntelit	et väännellyt	2nd sing.	olit väännellyt	et ollut väännellyt
3rd sing.		väänteli	ei väännellyt	3rd sing.	oli väännellyt	ei ollut väännellyt
1st plur.		vääntelimme	emme väännelleet	1st plur.	olimme väännelleet	emme olleet väännelleet
2nd plur.		vääntelitte	ette väännelleet	2nd plur.	olitte väännelleet	ette olleet väännelleet
3rd plur.		vääntelivät	eivät väännelleet	3rd plur.	olivat väännelleet	eivät olleet väännelleet
passive		väänneltiin	ei väännelty	passive	oli väännelty	ei ollut väännelty
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		vääntelisin	en vääntelisi	1st sing.	olisin väännellyt	en olisi väännellyt
2nd sing.		vääntelisit	et vääntelisi	2nd sing.	olisit väännellyt	et olisi väännellyt
3rd sing.		vääntelisi	ei vääntelisi	3rd sing.	olisi väännellyt	ei olisi väännellyt
1st plur.		vääntelisimme	emme vääntelisi	1st plur.	olisimme väännelleet	emme olisi väännelleet
2nd plur.		vääntelisitte	ette vääntelisi	2nd plur.	olisitte väännelleet	ette olisi väännelleet
3rd plur.		vääntelisivät	eivät vääntelisi	3rd plur.	olisivat väännelleet	eivät olisi väännelleet
passive		väänneltäisiin	ei väänneltäisi	passive	olisi väännelty	ei olisi väännelty
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		vääntele	älä vääntele	2nd sing.	—	—
3rd sing.		väännelköön	älköön väännelkö	3rd sing.	olkoon väännellyt	älköön olko väännellyt
1st plur.		väännelkäämme	älkäämme väännelkö	1st plur.	—	—
2nd plur.		väännelkää	älkää väännelkö	2nd plur.	—	—
3rd plur.		väännelkööt	älkööt väännelkö	3rd plur.	olkoot väännelleet	älkööt olko väännelleet
passive		väänneltäköön	älköön väänneltäkö	passive	olkoon väännelty	älköön olko väännelty
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		väännellen	en väännelle	1st sing.	lienen väännellyt	en liene väännellyt
2nd sing.		väännellet	et väännelle	2nd sing.	lienet väännellyt	et liene väännellyt
3rd sing.		väännellee	ei väännelle	3rd sing.	lienee väännellyt	ei liene väännellyt
1st plur.		väännellemme	emme väännelle	1st plur.	lienemme väännelleet	emme liene väännelleet
2nd plur.		väännellette	ette väännelle	2nd plur.	lienette väännelleet	ette liene väännelleet
3rd plur.		väännellevät	eivät väännelle	3rd plur.	lienevät väännelleet	eivät liene väännelleet
passive		väänneltäneen	ei väänneltäne	passive	lienee väännelty	ei liene väännelty
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		väännellä		present	vääntelevä	väänneltävä
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st väännelläkseni väännelläksemme 2nd väännelläksesi väännelläksenne 3rd väännelläkseen väännelläksensä		past	väännellyt	väännelty
2nd	inessive2	väännellessä	väänneltäessä	agent4	vääntelemä
		Possessive forms Person sing. plur. 1st väännellessäni väännellessämme 2nd väännellessäsi väännellessänne 3rd väännellessään väännellessänsä		negative	vääntelemätön
	instructive	väännellen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	vääntelemässä	—
	elative	vääntelemästä	—
	illative	vääntelemään	—
	adessive	vääntelemällä	—
	abessive	vääntelemättä	—
	instructive	vääntelemän	väänneltämän
4th3	verbal noun	väänteleminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st vääntelemäisilläni vääntelemäisillämme 2nd vääntelemäisilläsi vääntelemäisillänne 3rd vääntelemäisillään vääntelemäisillänsä

Derived terms

• vääntelehtiä
• väänteleminen
• vääntely

 

Further reading

• “väännellä”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04