vääjäämätön

Finnish

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋæːjæːmætøn/, [ˈʋæːjæːˌmæt̪ø̞n]
• Rhymes: -ætøn
• Syllabification^(key): vää‧jää‧mä‧tön

Adjective

vääjäämätön (comparative vääjäämättömämpi, superlative vääjäämättömin)

1. inevitable, inexorable

Declension

Inflection of vääjäämätön (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
nominative		vääjäämätön	vääjäämättömät
genitive		vääjäämättömän	vääjäämättömien
partitive		vääjäämätöntä	vääjäämättömiä
illative		vääjäämättömään	vääjäämättömiin
		singular	plural
nominative		vääjäämätön	vääjäämättömät
accusative	nom.	vääjäämätön	vääjäämättömät
	gen.	vääjäämättömän
genitive		vääjäämättömän	vääjäämättömien vääjäämätönten rare
partitive		vääjäämätöntä	vääjäämättömiä
inessive		vääjäämättömässä	vääjäämättömissä
elative		vääjäämättömästä	vääjäämättömistä
illative		vääjäämättömään	vääjäämättömiin
adessive		vääjäämättömällä	vääjäämättömillä
ablative		vääjäämättömältä	vääjäämättömiltä
allative		vääjäämättömälle	vääjäämättömille
essive		vääjäämättömänä	vääjäämättöminä
translative		vääjäämättömäksi	vääjäämättömiksi
abessive		vääjäämättömättä	vääjäämättömittä
instructive		—	vääjäämättömin
comitative		—	vääjäämättömine

Possessive forms of vääjäämätön (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative vääjäämättömäni vääjäämättömäni accusative nom. vääjäämättömäni vääjäämättömäni gen. vääjäämättömäni genitive vääjäämättömäni vääjäämättömieni vääjäämätönteni rare partitive vääjäämätöntäni vääjäämättömiäni inessive vääjäämättömässäni vääjäämättömissäni elative vääjäämättömästäni vääjäämättömistäni illative vääjäämättömääni vääjäämättömiini adessive vääjäämättömälläni vääjäämättömilläni ablative vääjäämättömältäni vääjäämättömiltäni allative vääjäämättömälleni vääjäämättömilleni essive vääjäämättömänäni vääjäämättöminäni translative vääjäämättömäkseni vääjäämättömikseni abessive vääjäämättömättäni vääjäämättömittäni instructive — — comitative — vääjäämättömineni second-person singular possessor singular plural nominative vääjäämättömäsi vääjäämättömäsi accusative nom. vääjäämättömäsi vääjäämättömäsi gen. vääjäämättömäsi genitive vääjäämättömäsi vääjäämättömiesi vääjäämätöntesi rare partitive vääjäämätöntäsi vääjäämättömiäsi inessive vääjäämättömässäsi vääjäämättömissäsi elative vääjäämättömästäsi vääjäämättömistäsi illative vääjäämättömääsi vääjäämättömiisi adessive vääjäämättömälläsi vääjäämättömilläsi ablative vääjäämättömältäsi vääjäämättömiltäsi allative vääjäämättömällesi vääjäämättömillesi essive vääjäämättömänäsi vääjäämättöminäsi translative vääjäämättömäksesi vääjäämättömiksesi abessive vääjäämättömättäsi vääjäämättömittäsi instructive — — comitative — vääjäämättöminesi first-person plural possessor singular plural nominative vääjäämättömämme vääjäämättömämme accusative nom. vääjäämättömämme vääjäämättömämme gen. vääjäämättömämme genitive vääjäämättömämme vääjäämättömiemme vääjäämätöntemme rare partitive vääjäämätöntämme vääjäämättömiämme inessive vääjäämättömässämme vääjäämättömissämme elative vääjäämättömästämme vääjäämättömistämme illative vääjäämättömäämme vääjäämättömiimme adessive vääjäämättömällämme vääjäämättömillämme ablative vääjäämättömältämme vääjäämättömiltämme allative vääjäämättömällemme vääjäämättömillemme essive vääjäämättömänämme vääjäämättöminämme translative vääjäämättömäksemme vääjäämättömiksemme abessive vääjäämättömättämme vääjäämättömittämme instructive — — comitative — vääjäämättöminemme second-person plural possessor singular plural nominative vääjäämättömänne vääjäämättömänne accusative nom. vääjäämättömänne vääjäämättömänne gen. vääjäämättömänne genitive vääjäämättömänne vääjäämättömienne vääjäämätöntenne rare partitive vääjäämätöntänne vääjäämättömiänne inessive vääjäämättömässänne vääjäämättömissänne elative vääjäämättömästänne vääjäämättömistänne illative vääjäämättömäänne vääjäämättömiinne adessive vääjäämättömällänne vääjäämättömillänne ablative vääjäämättömältänne vääjäämättömiltänne allative vääjäämättömällenne vääjäämättömillenne essive vääjäämättömänänne vääjäämättöminänne translative vääjäämättömäksenne vääjäämättömiksenne abessive vääjäämättömättänne vääjäämättömittänne instructive — — comitative — vääjäämättöminenne third-person possessor singular plural nominative vääjäämättömänsä vääjäämättömänsä accusative nom. vääjäämättömänsä vääjäämättömänsä gen. vääjäämättömänsä genitive vääjäämättömänsä vääjäämättömiensä vääjäämätöntensä rare partitive vääjäämätöntään vääjäämätöntänsä vääjäämättömiään vääjäämättömiänsä inessive vääjäämättömässään vääjäämättömässänsä vääjäämättömissään vääjäämättömissänsä elative vääjäämättömästään vääjäämättömästänsä vääjäämättömistään vääjäämättömistänsä illative vääjäämättömäänsä vääjäämättömiinsä adessive vääjäämättömällään vääjäämättömällänsä vääjäämättömillään vääjäämättömillänsä ablative vääjäämättömältään vääjäämättömältänsä vääjäämättömiltään vääjäämättömiltänsä allative vääjäämättömälleen vääjäämättömällensä vääjäämättömilleen vääjäämättömillensä essive vääjäämättömänään vääjäämättömänänsä vääjäämättöminään vääjäämättöminänsä translative vääjäämättömäkseen vääjäämättömäksensä vääjäämättömikseen vääjäämättömiksensä abessive vääjäämättömättään vääjäämättömättänsä vääjäämättömittään vääjäämättömittänsä instructive — — comitative — vääjäämättömineen vääjäämättöminensä

Derived terms

• vääjäämättömyys
• vääjäämättömästi

Participle

vääjäämätön

1. negative participle of vääjätä

Further reading

• “vääjäämätön”, in Kielitoimiston sanakirja‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04