uskottelu

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

uskotella +‎ -u

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈuskotːelu/, [ˈus̠ko̞t̪ˌt̪e̞lu]
  • Rhymes: -elu
  • Hyphenation(key): us‧kot‧te‧lu

Noun

[edit]

uskottelu

  1. convincing (of something untrue)
  2. pretending

Declension

[edit]
Inflection of uskottelu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)
nominative uskottelu uskottelut
genitive uskottelun uskottelujen
uskotteluiden
uskotteluitten
partitive uskottelua uskotteluja
uskotteluita
illative uskotteluun uskotteluihin
singular plural
nominative uskottelu uskottelut
accusative nom. uskottelu uskottelut
gen. uskottelun
genitive uskottelun uskottelujen
uskotteluiden
uskotteluitten
partitive uskottelua uskotteluja
uskotteluita
inessive uskottelussa uskotteluissa
elative uskottelusta uskotteluista
illative uskotteluun uskotteluihin
adessive uskottelulla uskotteluilla
ablative uskottelulta uskotteluilta
allative uskottelulle uskotteluille
essive uskotteluna uskotteluina
translative uskotteluksi uskotteluiksi
abessive uskottelutta uskotteluitta
instructive uskotteluin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of uskottelu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)

Further reading

[edit]