Jump to content

unohdus

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

unohtaa +‎ -us

Pronunciation

[edit]

Noun

[edit]

unohdus

  1. oblivion (the state of being completely forgotten)
  2. forgetting

Declension

[edit]
Inflection of unohdus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative unohdus unohdukset
genitive unohduksen unohdusten
unohduksien
partitive unohdusta unohduksia
illative unohdukseen unohduksiin
singular plural
nominative unohdus unohdukset
accusative nom. unohdus unohdukset
gen. unohduksen
genitive unohduksen unohdusten
unohduksien
partitive unohdusta unohduksia
inessive unohduksessa unohduksissa
elative unohduksesta unohduksista
illative unohdukseen unohduksiin
adessive unohduksella unohduksilla
ablative unohdukselta unohduksilta
allative unohdukselle unohduksille
essive unohduksena unohduksina
translative unohdukseksi unohduksiksi
abessive unohduksetta unohduksitta
instructive unohduksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of unohdus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

Further reading

[edit]