Jump to content

unenaikainen

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

unen +‎ aikainen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈunenˌɑi̯kɑi̯nen/, [ˈune̞nˌɑ̝i̯kɑ̝i̯ne̞n]
  • Rhymes: -ɑikɑinen
  • Hyphenation(key): unen‧aikai‧nen

Adjective

[edit]

unenaikainen

  1. during sleep

Declension

[edit]
Inflection of unenaikainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative unenaikainen unenaikaiset
genitive unenaikaisen unenaikaisten
unenaikaisien
partitive unenaikaista unenaikaisia
illative unenaikaiseen unenaikaisiin
singular plural
nominative unenaikainen unenaikaiset
accusative nom. unenaikainen unenaikaiset
gen. unenaikaisen
genitive unenaikaisen unenaikaisten
unenaikaisien
partitive unenaikaista unenaikaisia
inessive unenaikaisessa unenaikaisissa
elative unenaikaisesta unenaikaisista
illative unenaikaiseen unenaikaisiin
adessive unenaikaisella unenaikaisilla
ablative unenaikaiselta unenaikaisilta
allative unenaikaiselle unenaikaisille
essive unenaikaisena unenaikaisina
translative unenaikaiseksi unenaikaisiksi
abessive unenaikaisetta unenaikaisitta
instructive unenaikaisin
comitative unenaikaisine
Possessive forms of unenaikainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.

Further reading

[edit]