uhkailu

Finnish

Etymology

uhkail- +‎ -u

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈuhkɑi̯lu/, [ˈuxkɑ̝i̯lu]
• Rhymes: -uhkɑilu
• Hyphenation^(key): uh‧kai‧lu

Noun

uhkailu

1. threatening (the act of making threats)
2. brinkmanship

Declension

Inflection of uhkailu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)
nominative		uhkailu	uhkailut
genitive		uhkailun	uhkailujen uhkailuiden uhkailuitten
partitive		uhkailua	uhkailuja uhkailuita
illative		uhkailuun	uhkailuihin
		singular	plural
nominative		uhkailu	uhkailut
accusative	nom.	uhkailu	uhkailut
	gen.	uhkailun
genitive		uhkailun	uhkailujen uhkailuiden uhkailuitten
partitive		uhkailua	uhkailuja uhkailuita
inessive		uhkailussa	uhkailuissa
elative		uhkailusta	uhkailuista
illative		uhkailuun	uhkailuihin
adessive		uhkailulla	uhkailuilla
ablative		uhkailulta	uhkailuilta
allative		uhkailulle	uhkailuille
essive		uhkailuna	uhkailuina
translative		uhkailuksi	uhkailuiksi
abessive		uhkailutta	uhkailuitta
instructive		—	uhkailuin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of uhkailu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative uhkailuni uhkailuni accusative nom. uhkailuni uhkailuni gen. uhkailuni genitive uhkailuni uhkailujeni uhkailuideni uhkailuitteni partitive uhkailuani uhkailujani uhkailuitani inessive uhkailussani uhkailuissani elative uhkailustani uhkailuistani illative uhkailuuni uhkailuihini adessive uhkailullani uhkailuillani ablative uhkailultani uhkailuiltani allative uhkailulleni uhkailuilleni essive uhkailunani uhkailuinani translative uhkailukseni uhkailuikseni abessive uhkailuttani uhkailuittani instructive — — comitative — uhkailuineni second-person singular possessor singular plural nominative uhkailusi uhkailusi accusative nom. uhkailusi uhkailusi gen. uhkailusi genitive uhkailusi uhkailujesi uhkailuidesi uhkailuittesi partitive uhkailuasi uhkailujasi uhkailuitasi inessive uhkailussasi uhkailuissasi elative uhkailustasi uhkailuistasi illative uhkailuusi uhkailuihisi adessive uhkailullasi uhkailuillasi ablative uhkailultasi uhkailuiltasi allative uhkailullesi uhkailuillesi essive uhkailunasi uhkailuinasi translative uhkailuksesi uhkailuiksesi abessive uhkailuttasi uhkailuittasi instructive — — comitative — uhkailuinesi first-person plural possessor singular plural nominative uhkailumme uhkailumme accusative nom. uhkailumme uhkailumme gen. uhkailumme genitive uhkailumme uhkailujemme uhkailuidemme uhkailuittemme partitive uhkailuamme uhkailujamme uhkailuitamme inessive uhkailussamme uhkailuissamme elative uhkailustamme uhkailuistamme illative uhkailuumme uhkailuihimme adessive uhkailullamme uhkailuillamme ablative uhkailultamme uhkailuiltamme allative uhkailullemme uhkailuillemme essive uhkailunamme uhkailuinamme translative uhkailuksemme uhkailuiksemme abessive uhkailuttamme uhkailuittamme instructive — — comitative — uhkailuinemme second-person plural possessor singular plural nominative uhkailunne uhkailunne accusative nom. uhkailunne uhkailunne gen. uhkailunne genitive uhkailunne uhkailujenne uhkailuidenne uhkailuittenne partitive uhkailuanne uhkailujanne uhkailuitanne inessive uhkailussanne uhkailuissanne elative uhkailustanne uhkailuistanne illative uhkailuunne uhkailuihinne adessive uhkailullanne uhkailuillanne ablative uhkailultanne uhkailuiltanne allative uhkailullenne uhkailuillenne essive uhkailunanne uhkailuinanne translative uhkailuksenne uhkailuiksenne abessive uhkailuttanne uhkailuittanne instructive — — comitative — uhkailuinenne third-person possessor singular plural nominative uhkailunsa uhkailunsa accusative nom. uhkailunsa uhkailunsa gen. uhkailunsa genitive uhkailunsa uhkailujensa uhkailuidensa uhkailuittensa partitive uhkailuaan uhkailuansa uhkailujaan uhkailuitaan uhkailujansa uhkailuitansa inessive uhkailussaan uhkailussansa uhkailuissaan uhkailuissansa elative uhkailustaan uhkailustansa uhkailuistaan uhkailuistansa illative uhkailuunsa uhkailuihinsa adessive uhkailullaan uhkailullansa uhkailuillaan uhkailuillansa ablative uhkailultaan uhkailultansa uhkailuiltaan uhkailuiltansa allative uhkailulleen uhkailullensa uhkailuilleen uhkailuillensa essive uhkailunaan uhkailunansa uhkailuinaan uhkailuinansa translative uhkailukseen uhkailuksensa uhkailuikseen uhkailuiksensa abessive uhkailuttaan uhkailuttansa uhkailuittaan uhkailuittansa instructive — — comitative — uhkailuineen uhkailuinensa

Further reading

• “uhkailu”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03