uhkailla

Finnish

Etymology

From uhata +‎ -illa.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈuhkɑi̯lːɑˣ/, [ˈuxkɑ̝i̯lːɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -uhkɑilːɑ
• Hyphenation^(key): uh‧kail‧la

Verb

uhkailla

1. to threaten (make a threat against someone; use threats)

   Uhkailetteko minua?

   Are you threatening me?

Conjugation

Inflection of uhkailla (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		uhkailen	en uhkaile	1st sing.	olen uhkaillut	en ole uhkaillut
2nd sing.		uhkailet	et uhkaile	2nd sing.	olet uhkaillut	et ole uhkaillut
3rd sing.		uhkailee	ei uhkaile	3rd sing.	on uhkaillut	ei ole uhkaillut
1st plur.		uhkailemme	emme uhkaile	1st plur.	olemme uhkailleet	emme ole uhkailleet
2nd plur.		uhkailette	ette uhkaile	2nd plur.	olette uhkailleet	ette ole uhkailleet
3rd plur.		uhkailevat	eivät uhkaile	3rd plur.	ovat uhkailleet	eivät ole uhkailleet
passive		uhkaillaan	ei uhkailla	passive	on uhkailtu	ei ole uhkailtu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		uhkailin	en uhkaillut	1st sing.	olin uhkaillut	en ollut uhkaillut
2nd sing.		uhkailit	et uhkaillut	2nd sing.	olit uhkaillut	et ollut uhkaillut
3rd sing.		uhkaili	ei uhkaillut	3rd sing.	oli uhkaillut	ei ollut uhkaillut
1st plur.		uhkailimme	emme uhkailleet	1st plur.	olimme uhkailleet	emme olleet uhkailleet
2nd plur.		uhkailitte	ette uhkailleet	2nd plur.	olitte uhkailleet	ette olleet uhkailleet
3rd plur.		uhkailivat	eivät uhkailleet	3rd plur.	olivat uhkailleet	eivät olleet uhkailleet
passive		uhkailtiin	ei uhkailtu	passive	oli uhkailtu	ei ollut uhkailtu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		uhkailisin	en uhkailisi	1st sing.	olisin uhkaillut	en olisi uhkaillut
2nd sing.		uhkailisit	et uhkailisi	2nd sing.	olisit uhkaillut	et olisi uhkaillut
3rd sing.		uhkailisi	ei uhkailisi	3rd sing.	olisi uhkaillut	ei olisi uhkaillut
1st plur.		uhkailisimme	emme uhkailisi	1st plur.	olisimme uhkailleet	emme olisi uhkailleet
2nd plur.		uhkailisitte	ette uhkailisi	2nd plur.	olisitte uhkailleet	ette olisi uhkailleet
3rd plur.		uhkailisivat	eivät uhkailisi	3rd plur.	olisivat uhkailleet	eivät olisi uhkailleet
passive		uhkailtaisiin	ei uhkailtaisi	passive	olisi uhkailtu	ei olisi uhkailtu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		uhkaile	älä uhkaile	2nd sing.	—	—
3rd sing.		uhkailkoon	älköön uhkailko	3rd sing.	olkoon uhkaillut	älköön olko uhkaillut
1st plur.		uhkailkaamme	älkäämme uhkailko	1st plur.	—	—
2nd plur.		uhkailkaa	älkää uhkailko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		uhkailkoot	älkööt uhkailko	3rd plur.	olkoot uhkailleet	älkööt olko uhkailleet
passive		uhkailtakoon	älköön uhkailtako	passive	olkoon uhkailtu	älköön olko uhkailtu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		uhkaillen	en uhkaille	1st sing.	lienen uhkaillut	en liene uhkaillut
2nd sing.		uhkaillet	et uhkaille	2nd sing.	lienet uhkaillut	et liene uhkaillut
3rd sing.		uhkaillee	ei uhkaille	3rd sing.	lienee uhkaillut	ei liene uhkaillut
1st plur.		uhkaillemme	emme uhkaille	1st plur.	lienemme uhkailleet	emme liene uhkailleet
2nd plur.		uhkaillette	ette uhkaille	2nd plur.	lienette uhkailleet	ette liene uhkailleet
3rd plur.		uhkaillevat	eivät uhkaille	3rd plur.	lienevät uhkailleet	eivät liene uhkailleet
passive		uhkailtaneen	ei uhkailtane	passive	lienee uhkailtu	ei liene uhkailtu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		uhkailla		present	uhkaileva	uhkailtava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st uhkaillakseni uhkaillaksemme 2nd uhkaillaksesi uhkaillaksenne 3rd uhkaillakseen uhkaillaksensa		past	uhkaillut	uhkailtu
2nd	inessive2	uhkaillessa	uhkailtaessa	agent4	uhkailema
		Possessive forms Person sing. plur. 1st uhkaillessani uhkaillessamme 2nd uhkaillessasi uhkaillessanne 3rd uhkaillessaan uhkaillessansa		negative	uhkailematon
	instructive	uhkaillen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	uhkailemassa	—
	elative	uhkailemasta	—
	illative	uhkailemaan	—
	adessive	uhkailemalla	—
	abessive	uhkailematta	—
	instructive	uhkaileman	uhkailtaman
4th3	verbal noun	uhkaileminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st uhkailemaisillani uhkailemaisillamme 2nd uhkailemaisillasi uhkailemaisillanne 3rd uhkailemaisillaan uhkailemaisillansa

Derived terms

• uhkaileminen
• uhkailija
• uhkailu

 

Related terms

• uhata
• uhka
• uhkaus

Further reading

• “uhkailla”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Anagrams

• kahlailu