Jump to content

tyypillinen

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

tyyppi +‎ -llinen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈtyːpilːinen/, [ˈt̪yːpilˌline̞n]
  • Rhymes: -inen
  • Hyphenation(key): tyy‧pil‧li‧nen

Adjective

[edit]

tyypillinen (comparative tyypillisempi, superlative tyypillisin)

  1. typical [with allative ‘of’]

Declension

[edit]
Inflection of tyypillinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative tyypillinen tyypilliset
genitive tyypillisen tyypillisten
tyypillisien
partitive tyypillistä tyypillisiä
illative tyypilliseen tyypillisiin
singular plural
nominative tyypillinen tyypilliset
accusative nom. tyypillinen tyypilliset
gen. tyypillisen
genitive tyypillisen tyypillisten
tyypillisien
partitive tyypillistä tyypillisiä
inessive tyypillisessä tyypillisissä
elative tyypillisestä tyypillisistä
illative tyypilliseen tyypillisiin
adessive tyypillisellä tyypillisillä
ablative tyypilliseltä tyypillisiltä
allative tyypilliselle tyypillisille
essive tyypillisenä tyypillisinä
translative tyypilliseksi tyypillisiksi
abessive tyypillisettä tyypillisittä
instructive tyypillisin
comitative tyypillisine
Possessive forms of tyypillinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.

Antonyms

[edit]

Derived terms

[edit]
compounds

Further reading

[edit]