tuntematon

Finnish

Etymology

tuntea +‎ -maton

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈtuntemɑton/, [ˈt̪un̪t̪e̞ˌmɑ̝t̪o̞n]
• Rhymes: -ɑton
• Hyphenation^(key): tun‧te‧ma‧ton

Adjective

tuntematon (comparative tuntemattomampi, superlative tuntemattomin)

1. unknown

   Amelia Earhartin kohtalo on tuntematon.

   Amelia Earhart's fate is unknown.

2. anonymous (writer)

Declension

Inflection of tuntematon (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
nominative		tuntematon	tuntemattomat
genitive		tuntemattoman	tuntemattomien
partitive		tuntematonta	tuntemattomia
illative		tuntemattomaan	tuntemattomiin
		singular	plural
nominative		tuntematon	tuntemattomat
accusative	nom.	tuntematon	tuntemattomat
	gen.	tuntemattoman
genitive		tuntemattoman	tuntemattomien tuntematonten rare
partitive		tuntematonta	tuntemattomia
inessive		tuntemattomassa	tuntemattomissa
elative		tuntemattomasta	tuntemattomista
illative		tuntemattomaan	tuntemattomiin
adessive		tuntemattomalla	tuntemattomilla
ablative		tuntemattomalta	tuntemattomilta
allative		tuntemattomalle	tuntemattomille
essive		tuntemattomana	tuntemattomina
translative		tuntemattomaksi	tuntemattomiksi
abessive		tuntemattomatta	tuntemattomitta
instructive		—	tuntemattomin
comitative		—	tuntemattomine

Possessive forms of tuntematon (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative tuntemattomani tuntemattomani accusative nom. tuntemattomani tuntemattomani gen. tuntemattomani genitive tuntemattomani tuntemattomieni tuntematonteni rare partitive tuntematontani tuntemattomiani inessive tuntemattomassani tuntemattomissani elative tuntemattomastani tuntemattomistani illative tuntemattomaani tuntemattomiini adessive tuntemattomallani tuntemattomillani ablative tuntemattomaltani tuntemattomiltani allative tuntemattomalleni tuntemattomilleni essive tuntemattomanani tuntemattominani translative tuntemattomakseni tuntemattomikseni abessive tuntemattomattani tuntemattomittani instructive — — comitative — tuntemattomineni second-person singular possessor singular plural nominative tuntemattomasi tuntemattomasi accusative nom. tuntemattomasi tuntemattomasi gen. tuntemattomasi genitive tuntemattomasi tuntemattomiesi tuntematontesi rare partitive tuntematontasi tuntemattomiasi inessive tuntemattomassasi tuntemattomissasi elative tuntemattomastasi tuntemattomistasi illative tuntemattomaasi tuntemattomiisi adessive tuntemattomallasi tuntemattomillasi ablative tuntemattomaltasi tuntemattomiltasi allative tuntemattomallesi tuntemattomillesi essive tuntemattomanasi tuntemattominasi translative tuntemattomaksesi tuntemattomiksesi abessive tuntemattomattasi tuntemattomittasi instructive — — comitative — tuntemattominesi first-person plural possessor singular plural nominative tuntemattomamme tuntemattomamme accusative nom. tuntemattomamme tuntemattomamme gen. tuntemattomamme genitive tuntemattomamme tuntemattomiemme tuntematontemme rare partitive tuntematontamme tuntemattomiamme inessive tuntemattomassamme tuntemattomissamme elative tuntemattomastamme tuntemattomistamme illative tuntemattomaamme tuntemattomiimme adessive tuntemattomallamme tuntemattomillamme ablative tuntemattomaltamme tuntemattomiltamme allative tuntemattomallemme tuntemattomillemme essive tuntemattomanamme tuntemattominamme translative tuntemattomaksemme tuntemattomiksemme abessive tuntemattomattamme tuntemattomittamme instructive — — comitative — tuntemattominemme second-person plural possessor singular plural nominative tuntemattomanne tuntemattomanne accusative nom. tuntemattomanne tuntemattomanne gen. tuntemattomanne genitive tuntemattomanne tuntemattomienne tuntematontenne rare partitive tuntematontanne tuntemattomianne inessive tuntemattomassanne tuntemattomissanne elative tuntemattomastanne tuntemattomistanne illative tuntemattomaanne tuntemattomiinne adessive tuntemattomallanne tuntemattomillanne ablative tuntemattomaltanne tuntemattomiltanne allative tuntemattomallenne tuntemattomillenne essive tuntemattomananne tuntemattominanne translative tuntemattomaksenne tuntemattomiksenne abessive tuntemattomattanne tuntemattomittanne instructive — — comitative — tuntemattominenne third-person possessor singular plural nominative tuntemattomansa tuntemattomansa accusative nom. tuntemattomansa tuntemattomansa gen. tuntemattomansa genitive tuntemattomansa tuntemattomiensa tuntematontensa rare partitive tuntematontaan tuntematontansa tuntemattomiaan tuntemattomiansa inessive tuntemattomassaan tuntemattomassansa tuntemattomissaan tuntemattomissansa elative tuntemattomastaan tuntemattomastansa tuntemattomistaan tuntemattomistansa illative tuntemattomaansa tuntemattomiinsa adessive tuntemattomallaan tuntemattomallansa tuntemattomillaan tuntemattomillansa ablative tuntemattomaltaan tuntemattomaltansa tuntemattomiltaan tuntemattomiltansa allative tuntemattomalleen tuntemattomallensa tuntemattomilleen tuntemattomillensa essive tuntemattomanaan tuntemattomanansa tuntemattominaan tuntemattominansa translative tuntemattomakseen tuntemattomaksensa tuntemattomikseen tuntemattomiksensa abessive tuntemattomattaan tuntemattomattansa tuntemattomittaan tuntemattomittansa instructive — — comitative — tuntemattomineen tuntemattominensa

Antonyms

• tunnettu

Derived terms

• tuntemattomuus

(compounds):

• asiantuntematon

Participle

tuntematon

1. negative participle of tuntea

Further reading

• “tuntematon”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03