tunnusmerkki

Finnish

Etymology

tunnus +‎ merkki

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈtunːusˌmerkːi/, [ˈt̪unːus̠ˌme̞rkːi]
• Rhymes: -erkːi
• Hyphenation^(key): tunnus‧merkki

Noun

tunnusmerkki

1. feature, characteristic, hallmark

Declension

Inflection of tunnusmerkki (Kotus type 5*A/risti, kk-k gradation)
nominative		tunnusmerkki	tunnusmerkit
genitive		tunnusmerkin	tunnusmerkkien
partitive		tunnusmerkkiä	tunnusmerkkejä
illative		tunnusmerkkiin	tunnusmerkkeihin
		singular	plural
nominative		tunnusmerkki	tunnusmerkit
accusative	nom.	tunnusmerkki	tunnusmerkit
	gen.	tunnusmerkin
genitive		tunnusmerkin	tunnusmerkkien
partitive		tunnusmerkkiä	tunnusmerkkejä
inessive		tunnusmerkissä	tunnusmerkeissä
elative		tunnusmerkistä	tunnusmerkeistä
illative		tunnusmerkkiin	tunnusmerkkeihin
adessive		tunnusmerkillä	tunnusmerkeillä
ablative		tunnusmerkiltä	tunnusmerkeiltä
allative		tunnusmerkille	tunnusmerkeille
essive		tunnusmerkkinä	tunnusmerkkeinä
translative		tunnusmerkiksi	tunnusmerkeiksi
abessive		tunnusmerkittä	tunnusmerkeittä
instructive		—	tunnusmerkein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of tunnusmerkki (Kotus type 5*A/risti, kk-k gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative tunnusmerkkini tunnusmerkkini accusative nom. tunnusmerkkini tunnusmerkkini gen. tunnusmerkkini genitive tunnusmerkkini tunnusmerkkieni partitive tunnusmerkkiäni tunnusmerkkejäni inessive tunnusmerkissäni tunnusmerkeissäni elative tunnusmerkistäni tunnusmerkeistäni illative tunnusmerkkiini tunnusmerkkeihini adessive tunnusmerkilläni tunnusmerkeilläni ablative tunnusmerkiltäni tunnusmerkeiltäni allative tunnusmerkilleni tunnusmerkeilleni essive tunnusmerkkinäni tunnusmerkkeinäni translative tunnusmerkikseni tunnusmerkeikseni abessive tunnusmerkittäni tunnusmerkeittäni instructive — — comitative — tunnusmerkkeineni second-person singular possessor singular plural nominative tunnusmerkkisi tunnusmerkkisi accusative nom. tunnusmerkkisi tunnusmerkkisi gen. tunnusmerkkisi genitive tunnusmerkkisi tunnusmerkkiesi partitive tunnusmerkkiäsi tunnusmerkkejäsi inessive tunnusmerkissäsi tunnusmerkeissäsi elative tunnusmerkistäsi tunnusmerkeistäsi illative tunnusmerkkiisi tunnusmerkkeihisi adessive tunnusmerkilläsi tunnusmerkeilläsi ablative tunnusmerkiltäsi tunnusmerkeiltäsi allative tunnusmerkillesi tunnusmerkeillesi essive tunnusmerkkinäsi tunnusmerkkeinäsi translative tunnusmerkiksesi tunnusmerkeiksesi abessive tunnusmerkittäsi tunnusmerkeittäsi instructive — — comitative — tunnusmerkkeinesi first-person plural possessor singular plural nominative tunnusmerkkimme tunnusmerkkimme accusative nom. tunnusmerkkimme tunnusmerkkimme gen. tunnusmerkkimme genitive tunnusmerkkimme tunnusmerkkiemme partitive tunnusmerkkiämme tunnusmerkkejämme inessive tunnusmerkissämme tunnusmerkeissämme elative tunnusmerkistämme tunnusmerkeistämme illative tunnusmerkkiimme tunnusmerkkeihimme adessive tunnusmerkillämme tunnusmerkeillämme ablative tunnusmerkiltämme tunnusmerkeiltämme allative tunnusmerkillemme tunnusmerkeillemme essive tunnusmerkkinämme tunnusmerkkeinämme translative tunnusmerkiksemme tunnusmerkeiksemme abessive tunnusmerkittämme tunnusmerkeittämme instructive — — comitative — tunnusmerkkeinemme second-person plural possessor singular plural nominative tunnusmerkkinne tunnusmerkkinne accusative nom. tunnusmerkkinne tunnusmerkkinne gen. tunnusmerkkinne genitive tunnusmerkkinne tunnusmerkkienne partitive tunnusmerkkiänne tunnusmerkkejänne inessive tunnusmerkissänne tunnusmerkeissänne elative tunnusmerkistänne tunnusmerkeistänne illative tunnusmerkkiinne tunnusmerkkeihinne adessive tunnusmerkillänne tunnusmerkeillänne ablative tunnusmerkiltänne tunnusmerkeiltänne allative tunnusmerkillenne tunnusmerkeillenne essive tunnusmerkkinänne tunnusmerkkeinänne translative tunnusmerkiksenne tunnusmerkeiksenne abessive tunnusmerkittänne tunnusmerkeittänne instructive — — comitative — tunnusmerkkeinenne third-person possessor singular plural nominative tunnusmerkkinsä tunnusmerkkinsä accusative nom. tunnusmerkkinsä tunnusmerkkinsä gen. tunnusmerkkinsä genitive tunnusmerkkinsä tunnusmerkkiensä partitive tunnusmerkkiään tunnusmerkkiänsä tunnusmerkkejään tunnusmerkkejänsä inessive tunnusmerkissään tunnusmerkissänsä tunnusmerkeissään tunnusmerkeissänsä elative tunnusmerkistään tunnusmerkistänsä tunnusmerkeistään tunnusmerkeistänsä illative tunnusmerkkiinsä tunnusmerkkeihinsä adessive tunnusmerkillään tunnusmerkillänsä tunnusmerkeillään tunnusmerkeillänsä ablative tunnusmerkiltään tunnusmerkiltänsä tunnusmerkeiltään tunnusmerkeiltänsä allative tunnusmerkilleen tunnusmerkillensä tunnusmerkeilleen tunnusmerkeillensä essive tunnusmerkkinään tunnusmerkkinänsä tunnusmerkkeinään tunnusmerkkeinänsä translative tunnusmerkikseen tunnusmerkiksensä tunnusmerkeikseen tunnusmerkeiksensä abessive tunnusmerkittään tunnusmerkittänsä tunnusmerkeittään tunnusmerkeittänsä instructive — — comitative — tunnusmerkkeineen tunnusmerkkeinensä

Derived terms

• tunnusmerkillinen
• tunnusmerkistö

Further reading

• “tunnusmerkki”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Ingrian

Etymology

From tunnus (“attribute”) +‎ merkki (“mark”). Akin to Finnish tunnusmerkki.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈtunːusˌmerkːi/, [ˈtunːŭz̠ˌme̞rkʲː]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈtunːusˌmerkːi/, [ˈtunːuʒˌme̞rkːi]
• Rhymes: -erkʲː, -erkːi
• Hyphenation: tun‧nus‧merk‧ki

Noun

tunnusmerkki

1. characteristic

Declension

Declension of tunnusmerkki (type 5/vahti, kk-k gradation)
	singular	plural
nominative	tunnusmerkki	tunnusmerkit
genitive	tunnusmerkin	tunnusmerkkiin, tunnusmerkkiloin
partitive	tunnusmerkkia	tunnusmerkkija, tunnusmerkkiloja
illative	tunnusmerkkii	tunnusmerkkii, tunnusmerkkiloihe
inessive	tunnusmerkiis	tunnusmerkkiis, tunnusmerkkilois
elative	tunnusmerkist	tunnusmerkkiist, tunnusmerkkiloist
allative	tunnusmerkille	tunnusmerkkiille, tunnusmerkkiloille
adessive	tunnusmerkiil	tunnusmerkkiil, tunnusmerkkiloil
ablative	tunnusmerkilt	tunnusmerkkiilt, tunnusmerkkiloilt
translative	tunnusmerkiks	tunnusmerkkiiks, tunnusmerkkiloiks
essive	tunnusmerkkinna, tunnusmerkkiin	tunnusmerkkiinna, tunnusmerkkiloinna, tunnusmerkkiin, tunnusmerkkiloin
exessive1)	tunnusmerkkint	tunnusmerkkiint, tunnusmerkkiloint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 608