tunnusmerkistö

Finnish

Etymology

tunnusmerkki +‎ -stö

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈtunːusˌmerkistø/, [ˈt̪unːus̠ˌme̞rk̟is̠tø̞]
• Rhymes: -erkistø
• Hyphenation^(key): tunnus‧merkis‧tö

Noun

tunnusmerkistö

1. (criminal law) statutory definition (of an offence), definitional elements (of an offence)

Declension

Inflection of tunnusmerkistö (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative		tunnusmerkistö	tunnusmerkistöt
genitive		tunnusmerkistön	tunnusmerkistöjen
partitive		tunnusmerkistöä	tunnusmerkistöjä
illative		tunnusmerkistöön	tunnusmerkistöihin
		singular	plural
nominative		tunnusmerkistö	tunnusmerkistöt
accusative	nom.	tunnusmerkistö	tunnusmerkistöt
	gen.	tunnusmerkistön
genitive		tunnusmerkistön	tunnusmerkistöjen
partitive		tunnusmerkistöä	tunnusmerkistöjä
inessive		tunnusmerkistössä	tunnusmerkistöissä
elative		tunnusmerkistöstä	tunnusmerkistöistä
illative		tunnusmerkistöön	tunnusmerkistöihin
adessive		tunnusmerkistöllä	tunnusmerkistöillä
ablative		tunnusmerkistöltä	tunnusmerkistöiltä
allative		tunnusmerkistölle	tunnusmerkistöille
essive		tunnusmerkistönä	tunnusmerkistöinä
translative		tunnusmerkistöksi	tunnusmerkistöiksi
abessive		tunnusmerkistöttä	tunnusmerkistöittä
instructive		—	tunnusmerkistöin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of tunnusmerkistö (Kotus type 1/valo, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative tunnusmerkistöni tunnusmerkistöni accusative nom. tunnusmerkistöni tunnusmerkistöni gen. tunnusmerkistöni genitive tunnusmerkistöni tunnusmerkistöjeni partitive tunnusmerkistöäni tunnusmerkistöjäni inessive tunnusmerkistössäni tunnusmerkistöissäni elative tunnusmerkistöstäni tunnusmerkistöistäni illative tunnusmerkistööni tunnusmerkistöihini adessive tunnusmerkistölläni tunnusmerkistöilläni ablative tunnusmerkistöltäni tunnusmerkistöiltäni allative tunnusmerkistölleni tunnusmerkistöilleni essive tunnusmerkistönäni tunnusmerkistöinäni translative tunnusmerkistökseni tunnusmerkistöikseni abessive tunnusmerkistöttäni tunnusmerkistöittäni instructive — — comitative — tunnusmerkistöineni second-person singular possessor singular plural nominative tunnusmerkistösi tunnusmerkistösi accusative nom. tunnusmerkistösi tunnusmerkistösi gen. tunnusmerkistösi genitive tunnusmerkistösi tunnusmerkistöjesi partitive tunnusmerkistöäsi tunnusmerkistöjäsi inessive tunnusmerkistössäsi tunnusmerkistöissäsi elative tunnusmerkistöstäsi tunnusmerkistöistäsi illative tunnusmerkistöösi tunnusmerkistöihisi adessive tunnusmerkistölläsi tunnusmerkistöilläsi ablative tunnusmerkistöltäsi tunnusmerkistöiltäsi allative tunnusmerkistöllesi tunnusmerkistöillesi essive tunnusmerkistönäsi tunnusmerkistöinäsi translative tunnusmerkistöksesi tunnusmerkistöiksesi abessive tunnusmerkistöttäsi tunnusmerkistöittäsi instructive — — comitative — tunnusmerkistöinesi first-person plural possessor singular plural nominative tunnusmerkistömme tunnusmerkistömme accusative nom. tunnusmerkistömme tunnusmerkistömme gen. tunnusmerkistömme genitive tunnusmerkistömme tunnusmerkistöjemme partitive tunnusmerkistöämme tunnusmerkistöjämme inessive tunnusmerkistössämme tunnusmerkistöissämme elative tunnusmerkistöstämme tunnusmerkistöistämme illative tunnusmerkistöömme tunnusmerkistöihimme adessive tunnusmerkistöllämme tunnusmerkistöillämme ablative tunnusmerkistöltämme tunnusmerkistöiltämme allative tunnusmerkistöllemme tunnusmerkistöillemme essive tunnusmerkistönämme tunnusmerkistöinämme translative tunnusmerkistöksemme tunnusmerkistöiksemme abessive tunnusmerkistöttämme tunnusmerkistöittämme instructive — — comitative — tunnusmerkistöinemme second-person plural possessor singular plural nominative tunnusmerkistönne tunnusmerkistönne accusative nom. tunnusmerkistönne tunnusmerkistönne gen. tunnusmerkistönne genitive tunnusmerkistönne tunnusmerkistöjenne partitive tunnusmerkistöänne tunnusmerkistöjänne inessive tunnusmerkistössänne tunnusmerkistöissänne elative tunnusmerkistöstänne tunnusmerkistöistänne illative tunnusmerkistöönne tunnusmerkistöihinne adessive tunnusmerkistöllänne tunnusmerkistöillänne ablative tunnusmerkistöltänne tunnusmerkistöiltänne allative tunnusmerkistöllenne tunnusmerkistöillenne essive tunnusmerkistönänne tunnusmerkistöinänne translative tunnusmerkistöksenne tunnusmerkistöiksenne abessive tunnusmerkistöttänne tunnusmerkistöittänne instructive — — comitative — tunnusmerkistöinenne third-person possessor singular plural nominative tunnusmerkistönsä tunnusmerkistönsä accusative nom. tunnusmerkistönsä tunnusmerkistönsä gen. tunnusmerkistönsä genitive tunnusmerkistönsä tunnusmerkistöjensä partitive tunnusmerkistöään tunnusmerkistöänsä tunnusmerkistöjään tunnusmerkistöjänsä inessive tunnusmerkistössään tunnusmerkistössänsä tunnusmerkistöissään tunnusmerkistöissänsä elative tunnusmerkistöstään tunnusmerkistöstänsä tunnusmerkistöistään tunnusmerkistöistänsä illative tunnusmerkistöönsä tunnusmerkistöihinsä adessive tunnusmerkistöllään tunnusmerkistöllänsä tunnusmerkistöillään tunnusmerkistöillänsä ablative tunnusmerkistöltään tunnusmerkistöltänsä tunnusmerkistöiltään tunnusmerkistöiltänsä allative tunnusmerkistölleen tunnusmerkistöllensä tunnusmerkistöilleen tunnusmerkistöillensä essive tunnusmerkistönään tunnusmerkistönänsä tunnusmerkistöinään tunnusmerkistöinänsä translative tunnusmerkistökseen tunnusmerkistöksensä tunnusmerkistöikseen tunnusmerkistöiksensä abessive tunnusmerkistöttään tunnusmerkistöttänsä tunnusmerkistöittään tunnusmerkistöittänsä instructive — — comitative — tunnusmerkistöineen tunnusmerkistöinensä

Derived terms

(compounds):

• tunnusmerkistöerehdys

Further reading

• “tunnusmerkistö”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03