Jump to content

toppuutus

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

toppuuttaa +‎ -us

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈtopːuːtus/, [ˈt̪o̞pːuːt̪us̠]
  • Rhymes: -opːuːtus
  • Hyphenation(key): top‧puu‧tus

Noun

[edit]

toppuutus

  1. Synonym of toppuuttelu

Declension

[edit]
Inflection of toppuutus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative toppuutus toppuutukset
genitive toppuutuksen toppuutusten
toppuutuksien
partitive toppuutusta toppuutuksia
illative toppuutukseen toppuutuksiin
singular plural
nominative toppuutus toppuutukset
accusative nom. toppuutus toppuutukset
gen. toppuutuksen
genitive toppuutuksen toppuutusten
toppuutuksien
partitive toppuutusta toppuutuksia
inessive toppuutuksessa toppuutuksissa
elative toppuutuksesta toppuutuksista
illative toppuutukseen toppuutuksiin
adessive toppuutuksella toppuutuksilla
ablative toppuutukselta toppuutuksilta
allative toppuutukselle toppuutuksille
essive toppuutuksena toppuutuksina
translative toppuutukseksi toppuutuksiksi
abessive toppuutuksetta toppuutuksitta
instructive toppuutuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of toppuutus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

Further reading

[edit]