tointua

Finnish

Etymology

Possibly toimi +‎ -tua.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈtoi̯ntuɑˣ/, [ˈt̪o̞i̯n̪t̪uɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -ointuɑ
• Hyphenation^(key): toin‧tua

Verb

tointua

1. (intransitive) To regain consciousness.

Conjugation

Inflection of tointua (Kotus type 52*J/sanoa, nt-nn gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		toinnun	en toinnu	1st sing.	olen tointunut	en ole tointunut
2nd sing.		toinnut	et toinnu	2nd sing.	olet tointunut	et ole tointunut
3rd sing.		tointuu	ei toinnu	3rd sing.	on tointunut	ei ole tointunut
1st plur.		toinnumme	emme toinnu	1st plur.	olemme tointuneet	emme ole tointuneet
2nd plur.		toinnutte	ette toinnu	2nd plur.	olette tointuneet	ette ole tointuneet
3rd plur.		tointuvat	eivät toinnu	3rd plur.	ovat tointuneet	eivät ole tointuneet
passive		toinnutaan	ei toinnuta	passive	on toinnuttu	ei ole toinnuttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		toinnuin	en tointunut	1st sing.	olin tointunut	en ollut tointunut
2nd sing.		toinnuit	et tointunut	2nd sing.	olit tointunut	et ollut tointunut
3rd sing.		tointui	ei tointunut	3rd sing.	oli tointunut	ei ollut tointunut
1st plur.		toinnuimme	emme tointuneet	1st plur.	olimme tointuneet	emme olleet tointuneet
2nd plur.		toinnuitte	ette tointuneet	2nd plur.	olitte tointuneet	ette olleet tointuneet
3rd plur.		tointuivat	eivät tointuneet	3rd plur.	olivat tointuneet	eivät olleet tointuneet
passive		toinnuttiin	ei toinnuttu	passive	oli toinnuttu	ei ollut toinnuttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		tointuisin	en tointuisi	1st sing.	olisin tointunut	en olisi tointunut
2nd sing.		tointuisit	et tointuisi	2nd sing.	olisit tointunut	et olisi tointunut
3rd sing.		tointuisi	ei tointuisi	3rd sing.	olisi tointunut	ei olisi tointunut
1st plur.		tointuisimme	emme tointuisi	1st plur.	olisimme tointuneet	emme olisi tointuneet
2nd plur.		tointuisitte	ette tointuisi	2nd plur.	olisitte tointuneet	ette olisi tointuneet
3rd plur.		tointuisivat	eivät tointuisi	3rd plur.	olisivat tointuneet	eivät olisi tointuneet
passive		toinnuttaisiin	ei toinnuttaisi	passive	olisi toinnuttu	ei olisi toinnuttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		toinnu	älä toinnu	2nd sing.	—	—
3rd sing.		tointukoon	älköön tointuko	3rd sing.	olkoon tointunut	älköön olko tointunut
1st plur.		tointukaamme	älkäämme tointuko	1st plur.	—	—
2nd plur.		tointukaa	älkää tointuko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		tointukoot	älkööt tointuko	3rd plur.	olkoot tointuneet	älkööt olko tointuneet
passive		toinnuttakoon	älköön toinnuttako	passive	olkoon toinnuttu	älköön olko toinnuttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		tointunen	en tointune	1st sing.	lienen tointunut	en liene tointunut
2nd sing.		tointunet	et tointune	2nd sing.	lienet tointunut	et liene tointunut
3rd sing.		tointunee	ei tointune	3rd sing.	lienee tointunut	ei liene tointunut
1st plur.		tointunemme	emme tointune	1st plur.	lienemme tointuneet	emme liene tointuneet
2nd plur.		tointunette	ette tointune	2nd plur.	lienette tointuneet	ette liene tointuneet
3rd plur.		tointunevat	eivät tointune	3rd plur.	lienevät tointuneet	eivät liene tointuneet
passive		toinnuttaneen	ei toinnuttane	passive	lienee toinnuttu	ei liene toinnuttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		tointua		present	tointuva	toinnuttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st tointuakseni tointuaksemme 2nd tointuaksesi tointuaksenne 3rd tointuakseen tointuaksensa		past	tointunut	toinnuttu
2nd	inessive2	tointuessa	toinnuttaessa	agent4	tointuma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st tointuessani tointuessamme 2nd tointuessasi tointuessanne 3rd tointuessaan tointuessansa		negative	tointumaton
	instructive	tointuen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	tointumassa	—
	elative	tointumasta	—
	illative	tointumaan	—
	adessive	tointumalla	—
	abessive	tointumatta	—
	instructive	tointuman	toinnuttaman
4th3	verbal noun	tointuminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st tointumaisillani tointumaisillamme 2nd tointumaisillasi tointumaisillanne 3rd tointumaisillaan tointumaisillansa

Further reading

• “tointua”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Anagrams

• aitonut, toutain