tilanteinen

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

tilanne +‎ -inen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈtilɑntei̯nen/, [ˈt̪ilɑ̝n̪ˌt̪e̞i̯ne̞n]
  • Rhymes: -einen
  • Hyphenation(key): ti‧lan‧tei‧nen

Adjective

[edit]

tilanteinen

  1. (linguistics) situational, relevant to a particular situation

Declension

[edit]
Inflection of tilanteinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative tilanteinen tilanteiset
genitive tilanteisen tilanteisten
tilanteisien
partitive tilanteista tilanteisia
illative tilanteiseen tilanteisiin
singular plural
nominative tilanteinen tilanteiset
accusative nom. tilanteinen tilanteiset
gen. tilanteisen
genitive tilanteisen tilanteisten
tilanteisien
partitive tilanteista tilanteisia
inessive tilanteisessa tilanteisissa
elative tilanteisesta tilanteisista
illative tilanteiseen tilanteisiin
adessive tilanteisella tilanteisilla
ablative tilanteiselta tilanteisilta
allative tilanteiselle tilanteisille
essive tilanteisena tilanteisina
translative tilanteiseksi tilanteisiksi
abessive tilanteisetta tilanteisitta
instructive tilanteisin
comitative tilanteisine
Possessive forms of tilanteinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.

Derived terms

[edit]