Jump to content

tiippain

From Wiktionary, the free dictionary

Ingrian

[edit]

Etymology

[edit]

From tiippa (type) +‎ -in.

Pronunciation

[edit]

Adjective

[edit]

tiippain (not comparable)

  1. having a certain type
    • 1936, V. I. Junus, Iƶoran Keelen Grammatikka[1], Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 16:
      Kuin Soikkolaas, niin i Laukaal ono veel yks tiippa sanoja, kummat kera ollaa liki pettääjä tiippaisia Soikkolan formaisia sanoja.
      Like in Soikkola, also in Ala-Laukaa there is one more type of words, which also are similar to the pettääjä-typed words with the Soikkola form.

Declension

[edit]
Declension of tiippain (type 1/kärpäin, no gradation)
singular plural
nominative tiippain tiippaiset
genitive tiippaisen tiippaisiin
partitive tiippaista, tiippaist tiippaisia
illative tiippaisee tiippaisii
inessive tiippaisees tiippaisiis
elative tiippaisest tiippaisist
allative tiippaiselle tiippaisille
adessive tiippaiseel tiippaisiil
ablative tiippaiselt tiippaisilt
translative tiippaiseks tiippaisiks
essive tiippaisenna, tiippaiseen tiippaisinna, tiippaisiin
exessive1) tiippaisent tiippaisint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.