tiinehtäminen

Finnish

Etymology

tiinehtää +‎ -minen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈtiːnehtæminen/, [ˈt̪iːne̞hˌt̪æmine̞n]
• Rhymes: -æminen
• Hyphenation^(key): tii‧neh‧tä‧mi‧nen

Noun

tiinehtäminen

1. verbal noun of tiinehtää
   1. (of animals) impregnating

Declension

Inflection of tiinehtäminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		tiinehtäminen	tiinehtämiset
genitive		tiinehtämisen	tiinehtämisten tiinehtämisien
partitive		tiinehtämistä	tiinehtämisiä
illative		tiinehtämiseen	tiinehtämisiin
		singular	plural
nominative		tiinehtäminen	tiinehtämiset
accusative	nom.	tiinehtäminen	tiinehtämiset
	gen.	tiinehtämisen
genitive		tiinehtämisen	tiinehtämisten tiinehtämisien
partitive		tiinehtämistä	tiinehtämisiä
inessive		tiinehtämisessä	tiinehtämisissä
elative		tiinehtämisestä	tiinehtämisistä
illative		tiinehtämiseen	tiinehtämisiin
adessive		tiinehtämisellä	tiinehtämisillä
ablative		tiinehtämiseltä	tiinehtämisiltä
allative		tiinehtämiselle	tiinehtämisille
essive		tiinehtämisenä	tiinehtämisinä
translative		tiinehtämiseksi	tiinehtämisiksi
abessive		tiinehtämisettä	tiinehtämisittä
instructive		—	tiinehtämisin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of tiinehtäminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative tiinehtämiseni tiinehtämiseni accusative nom. tiinehtämiseni tiinehtämiseni gen. tiinehtämiseni genitive tiinehtämiseni tiinehtämisteni tiinehtämisieni partitive tiinehtämistäni tiinehtämisiäni inessive tiinehtämisessäni tiinehtämisissäni elative tiinehtämisestäni tiinehtämisistäni illative tiinehtämiseeni tiinehtämisiini adessive tiinehtämiselläni tiinehtämisilläni ablative tiinehtämiseltäni tiinehtämisiltäni allative tiinehtämiselleni tiinehtämisilleni essive tiinehtämisenäni tiinehtämisinäni translative tiinehtämisekseni tiinehtämisikseni abessive tiinehtämisettäni tiinehtämisittäni instructive — — comitative — tiinehtämisineni second-person singular possessor singular plural nominative tiinehtämisesi tiinehtämisesi accusative nom. tiinehtämisesi tiinehtämisesi gen. tiinehtämisesi genitive tiinehtämisesi tiinehtämistesi tiinehtämisiesi partitive tiinehtämistäsi tiinehtämisiäsi inessive tiinehtämisessäsi tiinehtämisissäsi elative tiinehtämisestäsi tiinehtämisistäsi illative tiinehtämiseesi tiinehtämisiisi adessive tiinehtämiselläsi tiinehtämisilläsi ablative tiinehtämiseltäsi tiinehtämisiltäsi allative tiinehtämisellesi tiinehtämisillesi essive tiinehtämisenäsi tiinehtämisinäsi translative tiinehtämiseksesi tiinehtämisiksesi abessive tiinehtämisettäsi tiinehtämisittäsi instructive — — comitative — tiinehtämisinesi first-person plural possessor singular plural nominative tiinehtämisemme tiinehtämisemme accusative nom. tiinehtämisemme tiinehtämisemme gen. tiinehtämisemme genitive tiinehtämisemme tiinehtämistemme tiinehtämisiemme partitive tiinehtämistämme tiinehtämisiämme inessive tiinehtämisessämme tiinehtämisissämme elative tiinehtämisestämme tiinehtämisistämme illative tiinehtämiseemme tiinehtämisiimme adessive tiinehtämisellämme tiinehtämisillämme ablative tiinehtämiseltämme tiinehtämisiltämme allative tiinehtämisellemme tiinehtämisillemme essive tiinehtämisenämme tiinehtämisinämme translative tiinehtämiseksemme tiinehtämisiksemme abessive tiinehtämisettämme tiinehtämisittämme instructive — — comitative — tiinehtämisinemme second-person plural possessor singular plural nominative tiinehtämisenne tiinehtämisenne accusative nom. tiinehtämisenne tiinehtämisenne gen. tiinehtämisenne genitive tiinehtämisenne tiinehtämistenne tiinehtämisienne partitive tiinehtämistänne tiinehtämisiänne inessive tiinehtämisessänne tiinehtämisissänne elative tiinehtämisestänne tiinehtämisistänne illative tiinehtämiseenne tiinehtämisiinne adessive tiinehtämisellänne tiinehtämisillänne ablative tiinehtämiseltänne tiinehtämisiltänne allative tiinehtämisellenne tiinehtämisillenne essive tiinehtämisenänne tiinehtämisinänne translative tiinehtämiseksenne tiinehtämisiksenne abessive tiinehtämisettänne tiinehtämisittänne instructive — — comitative — tiinehtämisinenne third-person possessor singular plural nominative tiinehtämisensä tiinehtämisensä accusative nom. tiinehtämisensä tiinehtämisensä gen. tiinehtämisensä genitive tiinehtämisensä tiinehtämistensä tiinehtämisiensä partitive tiinehtämistään tiinehtämistänsä tiinehtämisiään tiinehtämisiänsä inessive tiinehtämisessään tiinehtämisessänsä tiinehtämisissään tiinehtämisissänsä elative tiinehtämisestään tiinehtämisestänsä tiinehtämisistään tiinehtämisistänsä illative tiinehtämiseensä tiinehtämisiinsä adessive tiinehtämisellään tiinehtämisellänsä tiinehtämisillään tiinehtämisillänsä ablative tiinehtämiseltään tiinehtämiseltänsä tiinehtämisiltään tiinehtämisiltänsä allative tiinehtämiselleen tiinehtämisellensä tiinehtämisilleen tiinehtämisillensä essive tiinehtämisenään tiinehtämisenänsä tiinehtämisinään tiinehtämisinänsä translative tiinehtämisekseen tiinehtämiseksensä tiinehtämisikseen tiinehtämisiksensä abessive tiinehtämisettään tiinehtämisettänsä tiinehtämisittään tiinehtämisittänsä instructive — — comitative — tiinehtämisineen tiinehtämisinensä