tihuttaa

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

tihu +‎ -ttaa

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈtihutːɑːˣ/, [ˈt̪iɦut̪ːɑ̝ː(ʔ)]
  • Rhymes: -ihutːɑː
  • Syllabification(key): ti‧hut‧taa

Verb

[edit]

tihuttaa

  1. To drizzle (to rain lightly).

Conjugation

[edit]
Inflection of tihuttaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. tihutan en tihuta 1st sing. olen tihuttanut en ole tihuttanut
2nd sing. tihutat et tihuta 2nd sing. olet tihuttanut et ole tihuttanut
3rd sing. tihuttaa ei tihuta 3rd sing. on tihuttanut ei ole tihuttanut
1st plur. tihutamme emme tihuta 1st plur. olemme tihuttaneet emme ole tihuttaneet
2nd plur. tihutatte ette tihuta 2nd plur. olette tihuttaneet ette ole tihuttaneet
3rd plur. tihuttavat eivät tihuta 3rd plur. ovat tihuttaneet eivät ole tihuttaneet
passive tihutetaan ei tihuteta passive on tihutettu ei ole tihutettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. tihutin en tihuttanut 1st sing. olin tihuttanut en ollut tihuttanut
2nd sing. tihutit et tihuttanut 2nd sing. olit tihuttanut et ollut tihuttanut
3rd sing. tihutti ei tihuttanut 3rd sing. oli tihuttanut ei ollut tihuttanut
1st plur. tihutimme emme tihuttaneet 1st plur. olimme tihuttaneet emme olleet tihuttaneet
2nd plur. tihutitte ette tihuttaneet 2nd plur. olitte tihuttaneet ette olleet tihuttaneet
3rd plur. tihuttivat eivät tihuttaneet 3rd plur. olivat tihuttaneet eivät olleet tihuttaneet
passive tihutettiin ei tihutettu passive oli tihutettu ei ollut tihutettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. tihuttaisin en tihuttaisi 1st sing. olisin tihuttanut en olisi tihuttanut
2nd sing. tihuttaisit et tihuttaisi 2nd sing. olisit tihuttanut et olisi tihuttanut
3rd sing. tihuttaisi ei tihuttaisi 3rd sing. olisi tihuttanut ei olisi tihuttanut
1st plur. tihuttaisimme emme tihuttaisi 1st plur. olisimme tihuttaneet emme olisi tihuttaneet
2nd plur. tihuttaisitte ette tihuttaisi 2nd plur. olisitte tihuttaneet ette olisi tihuttaneet
3rd plur. tihuttaisivat eivät tihuttaisi 3rd plur. olisivat tihuttaneet eivät olisi tihuttaneet
passive tihutettaisiin ei tihutettaisi passive olisi tihutettu ei olisi tihutettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. tihuta älä tihuta 2nd sing.
3rd sing. tihuttakoon älköön tihuttako 3rd sing. olkoon tihuttanut älköön olko tihuttanut
1st plur. tihuttakaamme älkäämme tihuttako 1st plur.
2nd plur. tihuttakaa älkää tihuttako 2nd plur.
3rd plur. tihuttakoot älkööt tihuttako 3rd plur. olkoot tihuttaneet älkööt olko tihuttaneet
passive tihutettakoon älköön tihutettako passive olkoon tihutettu älköön olko tihutettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. tihuttanen en tihuttane 1st sing. lienen tihuttanut en liene tihuttanut
2nd sing. tihuttanet et tihuttane 2nd sing. lienet tihuttanut et liene tihuttanut
3rd sing. tihuttanee ei tihuttane 3rd sing. lienee tihuttanut ei liene tihuttanut
1st plur. tihuttanemme emme tihuttane 1st plur. lienemme tihuttaneet emme liene tihuttaneet
2nd plur. tihuttanette ette tihuttane 2nd plur. lienette tihuttaneet ette liene tihuttaneet
3rd plur. tihuttanevat eivät tihuttane 3rd plur. lienevät tihuttaneet eivät liene tihuttaneet
passive tihutettaneen ei tihutettane passive lienee tihutettu ei liene tihutettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st tihuttaa present tihuttava tihutettava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st tihuttaakseni tihuttaaksemme
2nd tihuttaaksesi tihuttaaksenne
3rd tihuttaakseen
tihuttaaksensa
past tihuttanut tihutettu
2nd inessive2 tihuttaessa tihutettaessa agent4 tihuttama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st tihuttaessani tihuttaessamme
2nd tihuttaessasi tihuttaessanne
3rd tihuttaessaan
tihuttaessansa
negative tihuttamaton
instructive tihuttaen
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

* The third-person singular indicative form tihuttaa does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd inessive tihuttamassa
elative tihuttamasta
illative tihuttamaan
adessive tihuttamalla
abessive tihuttamatta
instructive tihuttaman tihutettaman
4th3 verbal noun tihuttaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st tihuttamaisillani tihuttamaisillamme
2nd tihuttamaisillasi tihuttamaisillanne
3rd tihuttamaisillaan
tihuttamaisillansa

Synonyms

[edit]

Derived terms

[edit]

Further reading

[edit]

Anagrams

[edit]