termiini
Appearance
Finnish
[edit]Etymology
[edit]From Swedish termin, from Latin terminus.
Pronunciation
[edit]Noun
[edit]termiini
Declension
[edit]Inflection of termiini (Kotus type 6/paperi, no gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | termiini | termiinit | |
genitive | termiinin | termiinien termiineiden termiineitten | |
partitive | termiiniä | termiineitä termiinejä | |
illative | termiiniin | termiineihin | |
singular | plural | ||
nominative | termiini | termiinit | |
accusative | nom. | termiini | termiinit |
gen. | termiinin | ||
genitive | termiinin | termiinien termiineiden termiineitten | |
partitive | termiiniä | termiineitä termiinejä | |
inessive | termiinissä | termiineissä | |
elative | termiinistä | termiineistä | |
illative | termiiniin | termiineihin | |
adessive | termiinillä | termiineillä | |
ablative | termiiniltä | termiineiltä | |
allative | termiinille | termiineille | |
essive | termiininä | termiineinä | |
translative | termiiniksi | termiineiksi | |
abessive | termiinittä | termiineittä | |
instructive | — | termiinein | |
comitative | See the possessive forms below. |
Derived terms
[edit]compounds
Further reading
[edit]- “termiini”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish][1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03