Jump to content

teeskentelemätön

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

teeskennellä +‎ -mätön

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈteːskentelemætøn/, [ˈt̪e̞ːs̠k̟e̞n̪ˌt̪e̞le̞ˌmæt̪ø̞n]
  • Rhymes: -ætøn
  • Hyphenation(key): tees‧ken‧te‧le‧mä‧tön

Adjective

[edit]

teeskentelemätön (comparative teeskentelemättömämpi, superlative teeskentelemättömin)

  1. unpretentious, unfeigned, genuine

Declension

[edit]
Possessive forms of teeskentelemätön (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
third-person possessor
singular plural
nominative teeskentelemättömänsä teeskentelemättömänsä
accusative nom. teeskentelemättömänsä teeskentelemättömänsä
gen. teeskentelemättömänsä
genitive teeskentelemättömänsä teeskentelemättömiensä
teeskentelemätöntensä rare
partitive teeskentelemätöntään
teeskentelemätöntänsä
teeskentelemättömiään
teeskentelemättömiänsä
inessive teeskentelemättömässään
teeskentelemättömässänsä
teeskentelemättömissään
teeskentelemättömissänsä
elative teeskentelemättömästään
teeskentelemättömästänsä
teeskentelemättömistään
teeskentelemättömistänsä
illative teeskentelemättömäänsä teeskentelemättömiinsä
adessive teeskentelemättömällään
teeskentelemättömällänsä
teeskentelemättömillään
teeskentelemättömillänsä
ablative teeskentelemättömältään
teeskentelemättömältänsä
teeskentelemättömiltään
teeskentelemättömiltänsä
allative teeskentelemättömälleen
teeskentelemättömällensä
teeskentelemättömilleen
teeskentelemättömillensä
essive teeskentelemättömänään
teeskentelemättömänänsä
teeskentelemättöminään
teeskentelemättöminänsä
translative teeskentelemättömäkseen
teeskentelemättömäksensä
teeskentelemättömikseen
teeskentelemättömiksensä
abessive teeskentelemättömättään
teeskentelemättömättänsä
teeskentelemättömittään
teeskentelemättömittänsä
instructive
comitative teeskentelemättömineen
teeskentelemättöminensä

Derived terms

[edit]

Participle

[edit]

teeskentelemätön

  1. negative participle of teeskennellä

Further reading

[edit]